Ultra

30,00  sis. alv.

Saatavuus: 1 varastossa

Uuden etsijät – Salatieteen ja okkultismin suomalainen kulttuurihistoria 1880-1930
Toim. Maarit Leskelä-Kärki & Antti Harmainen

314 s.
Kustantaja Teos, 2021

Uuden etsijät -teos on kulttuuritapaus.

1800-luvun teollistuva ja kaupungistuva Eurooppa oli muutoksessa. Uudenlaiset taidevirtaukset, tieteelliset keksinnöt sekä ihmissielun syvyyksiin pureutuva psykologinen tutkimus saivat yksilön pohtimaan paikkaansa, myös suhteessa uskontoon ja tuonpuoleiseen. Avautui tilaa uudenlaiselle henkisyydelle, johon haettiin virikkeitä niin kansainvälisestä esoteerisesta liikehdinnästä kuin muinaisten uskontojen mytologioista ja Kalevalasta.

Uuden etsijät on huikea tutkielma unohdetusta osasta kulttuurihistoriaa: esoteerisista virtauksista, jotka liikuttivat ihmisten mieliä. Kirja lähestyy aihetta värikkään henkilögallerian kautta. Mukana on taiteilijoita, kirjailijoita, muusikoita ja yhteiskunnallisia keskustelijoita kuten J.H. Erkko, Sigurd Wettenhovi-Aspa, Aarni Kouta, Ida Moberg, Sigrid af Forselles, Helmi Krohn ja Yrjö Kallinen. Uuden etsijöiden kautta avautuu kiehtova näkymä uuteen suomalaiseen kulttuurihistoriaan.

 

Ultran kirja-arvio:

Kirja on päätösteos Uuden etsijät -hankkeelle (2018-2021) ja sen ovat toimittaneet tutkijat Maarit Leskelä-Kärki ja Antti Harmainen. Uuden etsijät -hanke oli Helsingin – ja Turun Yliopiston tutkijoiden yhteistyö jonka puitteissa on julkaistu useampi kirja Suomalaisesta esoteriasta. Hankkeen tutkijat olivat projektin johtaja Maarit Leskelä-Kärki FT, ja muut tutkijat olivat Julia von Boguslawski FM, Antti Harmainen FM, Marjo Kaartinen FT, Nina Kokkinen FT TaM, Marja Lahelma FT, Tiina Mahlamäki FT, Pekka Pitkälä FM, Jasmine Westerlund FT ja Jukka Vornanen FM.

Uuden etsijät sisältää 17 eri tutkijan artikkeleita suomalaisista historiallisista henkilöistä jotka ovat olleet jollakin tavalla esoteerisia, tai ovat tuoneet esille henkisiä suuntauksia Suomessa. Tutkimus esittää asiat ja tapahtumat henkilöhistorioiden kautta.

Kirjan alussa on lyhyet artikkelit muutamasta henkisestä yhdistyksestä. Esittelyt olisivat voineet olla laajempia johdatuksia “esoterian” saloihin. Ehkä myöhemmin julkaistaan jokaisesta henkisestä yhdistyksestä oma laaja puolueeton, ennakkoluuloton elämänkerta ja niissä toimineet Suomen henkiset vaikuttajahenkilöt saisivat oikean paikkansa ja liittyisivät oikeaan kontekstiin historian saatossa.

Kirja sisältää seuraavat artikkelit:

Antti Harmainen: Spiritualismi, teosofia ja elämänreformi kirjailija J.H. Erkon lähipiirissä 1880-luvulla.

Jukka Vornanen: Vegetarismi ja esoteerinen traditio.

Marjo Kaartinen: Fyysinen terveysväristys – Bromarvin teosofiset kesät.

Matti Rautaniemi: Suomalaiset teosofit ja jooga.

Pekka Pitkälä: Muinaisten kulttuuriyhteyksien kansallisromanttinen etsijä Sigurd Wettenhovi-Aspa.

Julia von Boguslawski: Kielikysymys.

Mario Leskelä-Kärki: Aarni Kouta – kirjallinen etsijä.

Viola Parente-Capkova: L. Onerva – suuren tulen etsijä.

Antti Harmainen, Juuso Järvenpää ja Mikko Kemppainen: 1900-Luvun alun luokkatietoinen esoteria Matti Kurikasta Hilja Pärssiseen ja Yrjö Kalliseen.

Jasmine Westerlund: Matkailevat antroposofit Olly ja Uno Donner – hengellistä turismia vai oikean kotimaan kaipuuta?

Marjo Kaartinen: Annie Furuhjelm ja esoteerikkojen Lontoo.

Tiina Mahlamäki: Sininen kirja ja Päiväkirja – tuulahdus kansainvälisyyttä.

Julia von Boguslawski: Kansainväliset esoteeriset vieraat Suomessa.

Susanna Välimäki ja Juha Torvinen: Säveltäjä-antroposofi Ida Moberg ja henkinen kilvoittelu.

Nuppu Koivisto-Kaasik: Selma Kajanus ja esoteria.

Marja Lahelma ja Nina Kokkinen: Sigrid af Forselius ja henkisen taiteen uusi ilmaisu.

Sanna Ryynänen: Meri Genetzin mustat muistikirjat – taiteilijan henkinen elämä.

Maarit Leskelä-Kärki: Spiritualisti Helmi Krohn ja automaattikirjoittamisen mysteeri.

Marjo Kaartinen: Henki-ilmiöitä.

Tiina Mahlamäki: Teosofinen romaani – Eino Krohnin Hiljainen piiri.

Antti Harmainen ja Maarit Leskelä-Kärki: Epilogi.

Kirjan esipuheessa tuodaan 10 sivulla tiivistetyssä muodossa esiin, mistä asioista kirjassa on kyse ja mistä Uuden etsijät -hanke on halunnut kertoa. Siinä tuodaan esiin – aivan oikein – että Suomessa jo 1800-luvun loppupuolella eri taiteenalojen suomalaiset taiteilijat, säveltäjät, muusikot, kirjailijat, runoilijat, taidemaalarit ja kuvanveistäjät kiinnostuivat teosofiasta ja “esoteriasta”.

Tähän vaikutti luonnollisesti se seikka että he matkustivat Pariisiin tutkimaan kansainvälisiä “esoteerisia” tuulia. “Kirjan artikkelien kantava tulkinnallinen näkökulma perustuu kansainväliseen tutkimukseen, josta käytetään nimitystä länsimaisen esoterian historia (history of western esotericism).”

Kenraali Carl Robert Sederholm kirjoitti teosofiasta ja buddhalaisuudesta kirjoja 1880-luvulla ja ne aiheuttivat skandaaleja silloisessa kulttuuri ympäristössä. Kirjailija Kasimir Leino kirjoitti vuonna 1894 Suomen Kuvalehteen artikkelisarjan, joka käsitteli “okkultismin eli salaisten tieteiden tutkimusta ja historiaa”.

Materialistinen maailmankuva ja usko materian “ikuisuuteen” vaikutti osaltaan siihen, että 1800-luvulla syntyi vastavaikutus. Kansainvälinen Teosofinen Seura perustettiin New Yorkissa vuonna 1875. Kansainvälisen Teosofisen Seuran vaikutuksesta 1800-luvun lopulla ja sen jälkeen useat eri henkiset yhdistykset ovat saaneet alkunsa Seurasta, kun jokin seuran jäsen on eronnut seurasta ja perustanut oman henkisen yhdistyksen. Eri henkiset suuntaukset kuten spiritualismi, ruusuristiläisyys ja vapaamuurarius ovat saaneet uutta tuulta purjeisiin Teosofisen Seuran perustamisen jälkeen.

Kansainvälinen Teosofinen Seura on tuonut päivänvaloon myös joogafilosofian ja buddhalaisuuden sekä niiden harjoittamisen ja näin ne ovat sen vaikutuksesta alkaneet levitä länsimaihin 1800-luvulta lähtien. Esimerkiksi Teosofisen Seuran yksi perustajista eversti H. S. Olcott elvytti voimakkaasti buddhalaisuutta Intiassa, Sri Lankassa, Burmassa ja Japanissa 1800-luvun lopulla.

Kaikki se tieto, mikä on julkisesti saatavilla, nimitetään eksoteeriseksi eli yleiseksi. Kun taas esoteerista on tieto/viisaus jota ei ole julkisesti saatavilla.

Kirja on vuodesta 2018 lähtien toimineen Uuden etsijät – Esoteerisuus ja uskonnollisuuden murros modernisoituvassa Suomessa 1880-1940 päätösteos. Suomen akateeminen maailma on sitten jossain muodossa herännyt “Prinsessa Ruususen” satavuotisesta unestaan. Esimerkiksi kirjailija Juhani Ahon poika Antti J. Aho on kirjoittanut kirjan Gautama Buddha – Ihmisenä ja opettajana. Se on julkaistu vuonna 1931 ja se pohjautuu hänen tohtorin väitöskirjaansa.

Toivottavasti myös jatkoa seuraa ja saamme kattavia tutkimuksia esimerkiksi eri “New Age“ yhdistyksistä, jooga-yhdistyksistä ja Suomessa toimivista 45 buddhalaisesta yhdistyksistä. Kiitoksia tutkijoille, että ovat jaksaneet “taistella” vallitsevaa materialistista maailmankuvaa vastaan ja tuoneet aimo annoksen henkisyyttä näkyville ja suuren yleisön saataville.

CDF

Arviot

Tuotearvioita ei vielä ole.

Kirjoita ensimmäinen arvio tuotteelle “Uuden etsijät – Salatieteiden ja okkultismin suomalainen kulttuurihistoria 1880-1930”

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Saatavuus: 1 varastossa

Saatat myös pitää...

Olethan huomannut Ultran Rajatietopäivän 20.11. Kylämällä!
Katso koko ohjelma täältä!