Arvoituksia avaruudesta – Näkökulmia ufouskomuksiin

Toimittaneet Jaakko Närvä & Jussi Sohlberg

280 s.
Kustantaja Gaudeamus, 2020

Kiinnostus avaruutta, avaruusteknologiaa ja Maan ulkopuolisen älyn löytymistä kohtaan näkyvät niin uutismediassa kuin populaarikulttuurissakin.

Arvoituksia avaruudesta pyrkii ymmärtämään ufouskomuksia inhimillisenä elämänalueena. Esillä ovat erilaiset ufo-kokemukset, ufoperinteen monenlaiset sisällöt ja tiedehistorialliset yhteydet sekä ilmiön uskonnolliset piirteet. Millainen on tyypillinen ufohavainto ja mikä selittää ufohavaintoja? Millaisia eri ilmenemismuotoja ufokontaktiliikkeellä on? Kuinka avaruusolentoja on kuvattu kirjallisuudessa ja elokuvissa? Miksi isopäiset harmaat humanoidit ovat suositumpia kuin muut avaruusrodut? Millaisia yhteyksiä kristinuskonnolla ja ufouskonnollisuudella on? Miten ufouskonnollisuus suhteutuu luonnontieteelliseen vieraan älyn etsintään?

Arvoituksia avaruudesta on selkeä ja monipuolinen yleisesitys ufouskomuksista ja -kokemuksista, ufouskonnollisuudesta sekä niiden perusteista ja taustoista. Se on ensimmäinen suomenkielinen ihmistieteellisellä otteella kirjoitettu perusteos aiheesta.

Kirjassa tekstien kirjoittajina on mm. Jaakko Närvä, Jussi Sohlberg, Marko Kananen, Aleksi Leppänen, Anna-Sofia Pekkarinen, Ilkka Niskanen, Elisa Järnefelt, Heikki Pesonen, Saara Reiman

Ultran kirja-arvio:

Arvoituksia avaruudesta – Näkökulmia ufouskomuksiin on tuhti lukupaketti, joka paneutuu ufouskomuksiin inhimillisenä elämänalueena. Teoksen takakannessa kirja kertoo olevansa ensimmäinen suomenkielinen ihmistieteellisellä otteella kirjoitettu perusteos ufouskomuksista ja kokemuksista sekä ufouskonnollisuudesta kattaen myös näiden uskomusten perusteet ja taustat.

Arvoituksia avaruudesta -kirjan ovat toimittaneet ufoaiheeseen erikoistunut filosofian tohtori Jaakko Närvä sekä teologian maisteri sekä Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg. Heidän lisäkseen kirjassa on laaja ja monipuolinen kirjoittajajoukko, joka käsittelee kukin ufouskomusteemaa omasta antoisasta näkökulmastaan käsin.

Närvän ja Sohlbergin kirjoittama johdantoluku rakentaa pohjan kirjan rakenteelle ja kannattelee lukijaa myös kirjan loppuun saakka. Kirjan toisessa luvussa Närvä avaa tarkemmin ufohavaintojen ja virallisen ufotutkimuksen historiaa, sekä myöhemmässä kirjoituksessaan ufohavaintoja psykologisena ilmiönä. Närvä selventää erinomaisesti ufotutkimuksen alkuun vaikuttaneita tapahtumia sekä maailmaa, jossa ufotutkimus syntyi. Kirjan kolmannessa luvussa Närvä ja Sohlberg pohtivat tarkemmin länsimaiselle esoterialle pohjautuvaa ufokontaktiliikettä, jossa yhteyttä avaruus- ja muihin korkeampiin olentoihin pidetään luonnollisena ihmisen kasvaessa kohti Jumaluutta.

On kiintoisaa tutkia ufouskomusten rakennetta tarkemmin, mitä yhtäläisyyksiä siinä on muiden uskontojen ja uskomusperinteiden kanssa. Harvemmin tulee ajatelleeksi ufouskomusten samankaltaisuuksia esimerkiksi kristinuskon kanssa. ”Kansanomaisen ufouskollisuuden, ufokontaktiliikkeen ja kristillisten ufouskomusten välille ei käytännössä voida vetää selkeää rajaa.” (s. 27), kirjoittavat Närvä ja Sohlberg. He myös mainitsevat, että ufokontaktien- ja sieppausten kuvauksissa ja tulkinnoissa löytyy yhtäläisyyksiä kristilliseen uskontoon liitettävien apokalyptisen ja pelastus -ajattelun kanssa.

Muita kirjoittajia ovat Aleksi Leppänen, joka käsittelee omassa luvussaan kristinuskon ja ufouskomusten suhdetta toisiinsa. Vaikka ufouskovaiset eivät miellä itseään uskovaiseksi kristittyjen tavoin, on hämmentävää huomata, miten samojen teemojen kanssa olemme kuitenkin tekemissä. Marko Kananen vie lukijan Suomen ufokentän historiaan ja avaa muinaisastronautteja, ufoja ja niiden tulkintoja Suomessa. On kiintoisaa kurkistaa Suomen ufokulttuurin historiaan ja ymmärtää, miten myös nykyään toimivat ufoyhdistykset ovat syntyneet ja miten kristilliset tulkinnat ovat värittäneet ufokenttää omalla tavallaan.

Anna-Sofia Pekkarinen avaa omassa luvussaan Urantia -kirjan syntyä sekä sen suomalaista näkökulmaa. Urantia-kirjan ensimmäinen suomalainen käännösversio syntyi 1970-luvun puolivälissä ja sen käännöstyö oli pitkä ja haastava prosessi. Vaikka Urantia-kirja ei varsinaisesti kuulu ufokontaktiliikkeeseen on sillä kuitenkin ollut vaikutusta suomalaisten ufouskomuksiin.

Ilkka Niskanen käsittelee omassa osuudessaan Raëlin ufouskontoa ja milleannistista utopiaa. Tässä luvussa lukija pääsee tutustumaan yhteen ranskalaisen toimittajan, kilpa-autoilijan ja laulajan perustamaan ufouskontoon. Raëlilaisliikkeestä on muodostunut yksi pitkäikäisempiä ufouskontoja, joka on levinnyt useisiin kymmeniin maihin. Oli jännittävää seurata, miten kultinomaiseksi muuttunut ufouskonto on kasvanut ja elänyt vuosikymmenten aikana ja millainen merkitys sillä on myös tänä päivänä.

Elisa Järnfelt ja Jaakko Närvä puolestaan pohtivat yhteisessä luvussaan ufouskomusten naurunalaisuutta ja miten humoristinen suhtautuminen ufoteemaan on ylipäätään saanut alkunsa. Oli kiintoisaa miettiä, miten kulttuurisidonnaisia meidän ihmisten suhtautuminen erilaisiin uskomuksiin on ja miten välitämme usein tietämättämme erilaisia viestejä puhuessamme uskontoihin tai uskomuksiin liittyvissä asioissa. Heikki Pesonen keskittyy kirjoituksessaan ufoelokuviin ja niiden maailmanlopun tematiikkaan suhteessa perinteiseen kristilliseen apokalyptiikkaan. Oli antoisaa havaita, miten kristillisen tarinankerronnan kaava toistuu myös ufoelokuvissa. Epilogissa Saara Reiman pohtii, millaista voisi olla mahdollinen avaruuden älyllinen elämä ja minkä vuoksi sen pitäisi millään tavalla muistuttaa meidän ihmisten käsitystä älyllisestä elämästä. Miksi ylipäätään oletamme Maan ulkopuolelta tulevan älyn kuvastavan meitä?

Erityisesti pidin artikkelien erilaisista näkökulmista, jotka antoivat lukijalle mahdollisuuden muodostaa oman mielipiteensä kaikessa rauhassa. Päällimmäisenä ajatuksena jäin itse pohtimaan ihmisen uskomusten syntyä ja vapaan tahdon tematiikkaa. Mikä todellisuudessa tulee meistä ihmisistä itsestämme ja mikä on ulkopuolelta imettyä? Historia toistaa itseään hypnoottisella tavalla ja luomme uusia uskomuksia ja uskontoja ihmiskunnan kehityksen myötä. Tarinankaari tuntuu silti säilyvän hyvin samankaltaisena.

Arvoituksia avaruudesta on loistava ja syväluotaava teos ufouskomusten historiasta nykypäivään. Kirja ei suinkaan ollut ”helppo nakki” vaan vaati lukijaltaan keskittymistä. Tämä oli erittäin hyvä asia, sillä palatessaan sivuilla taaksepäin, oli mahdollisuus jäsentää myös omia ajatuksiaan. Teos on ainutlaatuinen sen laajuudessaan sekä monipuolisuudessaan ja tulen itse varmasti palaaman sen ääreen useita kertoja.

Asta Swan