Venäläisen mystikon savukerasia

Anuirmeli Sallamo-Lavi

114 s.

Kustantaja Basam Books, 2022

Kun kulkutauti iskee, aikamatkustaja vääntää ajan avainta ja lähtee tutkimusmatkalle.

Venäläisen mystikon savukerasia kuljettaa Annelin ja hänen Alma-serkkunsa viktoriaaniseen Lontooseen vuonna 1890. Lukija pääsee tutustumaan muun muassa merkilliseen madame Blavatskyyn, kuuluun Bedlamin mielisairaalaan ja erilaisiin spiritualismin ilmiöihin.

Venäläisen mystikon savukerasia jatkaa Puolalaisen torimuijan palttoossa tapaamamme Annelin seikkailuja aikamatkailun ja esoterian parissa.

Oheisessa kuvassa Anuirmeli on Ultralla 2000-luvun vaihteessa kun teon alla oli suomennos sen ajan klassikosta Paranormaalit ilmiöt, Jenny Randles

Ultran kirja-arvio:

Anuirmeli Sallamo-Lavi jatkaa Puolalaisen torimuijan palttoo -kirjassa aloittamaansa aikamatkailua. Tällä kertaa piipahdamme vuoden 1890 Lontooseen, jossa kirjan päähenkilö Anneli ja hänen puolalainen serkkunsa Alma liikkuvat suorastaan dickensiaanisissa miljöissä.

Ohimennen he tapailevat vanhoja tuttuja – Oscar Wilde, William Butler Yeats, Arthur Conan Doyle – kadunkulmissa, ravintoloissa ja meediotilaisuuksissa, ja kuulevat heidän ajankohtaisista puuhistaan. Kuinka ollakaan, teleporttaaja Anneli selvänäköisenä aavistelee, että Conan Doyle tulee lähiaikoina luomaan kuolemattoman Sherlock Holmes -hahmon.

Juuri tuohon ajankohtaan, 1800-luvun loppuun, osui muoti-ilmiöksi noussut spiritualismi, ja serkukset poikkeavat myös vierailulla elämänsä viime hetkiä pyörätuolissa viettävän Helena Petrovna Blavatskyn luona, ja Madame esittää heille mielestään vaatimattoman pikku ihmeen, kuinka pöytä saadaan tanssimaan. H.P.B:ltä Anneli saa lahjaksi tuon kirjalle nimen antaneen mystisen jalokivikirjaillun savukerasian ja vihjeen siitä, että Madamen inkarnaatio ilmaantuisi seuraavaksi Suomeen. Ketähän kirjoittaja siinä on ajatellut… Spiritistisessä istunnossa he kokevat meedion luoman voimakkaan energia-atmosfäärin näkyineen ja tähtipölyineen. Ja pian sitten, hupsista vaan, ollaankin aikakoneen kuljettamana koti-Suomen maisemissa tätä kaikkea ihmettelemässä.

Osa monen nykyturistinkin matkailua on tunnelmien aistiminen vanhoissa ympäristöissä, kuten kotimuseoissa, ja herkimmät voivat todella humahtaa menneisiin maailmoihin. Sallamo-Lavin kirja antaa lukijalle kuvan siitä, kuinka helppoa oikeastaan on siirtyä johonkin toiseen aikaan ja paikkaan ja tavata siellä keitä tahansa.

Aika paljon enemmänkin tämä kirja olisi voinut antaa. Mukaan heitetyistä historian henkilöistä olisi voinut tehdä syvällisempiäkin luotauksia.

Sallamo-Lavin edellinen kirja, Puolalaisen torimuijan palttoo, tarjosi mielestäni hiukkasen enemmän oivallusta ajan ja ajattomuuden olemuksesta ja näkymättömistä langoista.

Loppukevennyksenä vielä: Pitäisikö kirjan nimi juuri tänä päivänä olla Ukrainalaisen mystikon savukerasia, sillä Helena Petrovna oli syntyisin Dnipron kaupungista Dnepr-joen varrelta. No, hänhän oli kosmopoliitti, suorastaan ”kosmospoliitti”.

Heikki Juutilainen