Opetuksia pysymättömyydestä ja karmasta

Geshe Pema Dorjee

67 s.

Kustantaja: Biokustannus, 2022

OPETUKSIA PYSYMÄTTÖMYYDESTÄ JA KARMASTA

Kirja sisältää luvut: Elämän pysymättömyyden meditointi, Mielen kolme myrkkyä ja Karman laki.

Elämän pysymätön luonto on todellisuutta, jonka ymmärtäminen on hyväksi jokaiselle. Pysymättömyys tekee mahdolliseksi muutoksen ja auttaa hyväksymään elämässä tapahtuvat asiat, kuten kuoleman, mutta myös kehittymisen entistä paremmaksi ihmiseksi.

Geshe Pema Dorjee selittää karmaa siten, että ymmärrämme sen merkityksen jokapäiväisessä elämässä. Lähtökohtana on se, että buddhalaisuudessa ei ole käsitettä luojasta, joka antaisi onnellisuutta ja poistaisi kärsimyksen. Tietoisuus tästä vaikuttaa tekoihimme ja saamme siitä sisäistä onnellisuutta.

Ultran kirja-arvio:

Kirjan opetukset on toimitettu ja suomennettu Geshe Pema Dorjeen vuosina 2020 ja 2022 internetissä annetuista opetuksista, joita seuraamassa oli 60 ihmistä. Kirja sisältää seuraavat opetukset: Elämän pysymättömyyden meditoiminen, Mielen kolme myrkkyä ja Karman laki. Jokaisen luvun lopussa on Geshe Pema Dorjeen vastauksia hänelle esitettyihin kysymyksiin.

Kirjassa esitetään selkein käytännön esimerkein miten päästä irti tuhoavista tunteista sekä mielen kolmesta myrkystä tietämättömyydestä, kiintymyksestä ja vihasta. Lisäksi annetaan ohjeita siitä kuinka kehitetään myötätuntoa, rakastavaa ystävällisyyttä, kärsivällisyyttä ja anteliaisuutta.

Seuraavassa on joitakin otteita pysymättömyyden meditoimisesta:

“Buddha opetti neljä sinettiä. Niistä ensimmäinen on asiat, jotka koostuvat monista asioista. Ne ovat pysymättömiä asioita, jotka syntyvät tai muodostuvat tietyistä syistä ja ehdoista johtuen. Buddhan opettamasta neljästä sinetistä ensimmäinen on pysymättömyys. Elämän pysymättömyyden meditoiminen tarkoittaa, että omaksutte vähitellen seuraavanlaisen ajattelutavan: Elämäni on pysymätöntä mutta tällä hetkellä en ole kovin tyytyväinen elämäntapaani. Jos elämä on pysymätöntä, voin silloin tehdä muutoksen. Meidän on ensimmäiseksi ymmärrettävä, että meillä on elämässämme hyvin paljon mahdollisuuksia tehdä muutos huonosta hyväksi ja hyvästä parhaaksi. Olen iloinen, että elämäni on pysymätöntä, siksi voin nopeuttaa harjoittamistani ja muuttua mahdollisimman nopeasti. Pysymättömyyden vuoksi voimme tulla buddhiksi, voimme saavuttaa valaistumisen.”

Opetuksia mielen kolmesta myrkystä:

“Buddhalaisuudessa puhutaan siis kolmesta myrkystä. Kolme mielen myrkkyä ovat 1. Tietämättömyys, 2. Kiintymys ja 3. Viha. Buddhalaisuudessa puhutaan 84 000 häiritsevästä tunteesta, jotka ovat lähtöisin näistä kolmesta myrkystä. Buddhalaisuudessa on kyse mielen kolmen myrkyn voittamisesta. Kolmen myrkyn juurisyy on tietämättömyys. Tietämättömyys voidaan poistaa vain viisautta kehittämällä. Buddhalaisuudessa sanotaan, että tietämättömyyden poistamiseksi on ymmärrettävä tyhjyys ja kehitettävä viisautta, joka perustuu tyhjyyteen”.

Otteita opetuksista karman laista eli syyn ja seurauksen laista:

“Me täällä olevat olemme saattaneet ansaita hyvää yhteistä karmaa ja nyt olemme ansaitsemassa toista hyvää karmaa, koska olemme antamassa ja kuuntelemassa buddhalaisia opetuksia ja siten innostamme muita harjoittamaan niitä. Kaikki tämä on yhteistä karmaa, koska kaikki ovat osallisia tähän karmaan ja nauttivat nyt karmasta, jonka olemme ansainneet aikaisemmissa elämissä. Tätä kaikkea kutsutaan siis yhteiseksi karmaksi”.

Kysymys: Millaista yhteistä karmaa ansaitsemme rakentamalla buddhalaisen keskuksen? Vastaus: “Lyhyesti sanottuna, siitä tulee ehdottomasti hyvää karmaa. Se, kuinka paljon hyvää karmaa ansaitsemme ja kuinka paljon rikastutamme Buddhan opetusta, riippuu täysin meistä. Jos muutama ihminen tekee yhteen (hyvään, eettiseen) ajatukseen perustuvan teon, seuraa siitä hyvää (yhteistä) karmaa”.

Valmistava harjoitus ruumiin, puheen ja mielen puhdistajana: “Kun suuria luostareita rakennetaan, tulee paljon ihmisiä työskentelemään vapaaehtoisesti ja he ovat hyvin omistautuneita ja antavat työpanoksensa patsaan, stupan tai luostarin rakentamiseen. Tiibetiläisessä perinteessä tämä on yleistä. Siitä tulee valmistava harjoitus, jos ihminen ajattelee, että tahdon todella antaa työpanokseni, fyysisen ruumiini puhdistaakseni fyysisellä ruumiilla ansaitsemani pahan karman.”

Karman neljä eri puolta ovat 1. Karman varmuus 2. Karman vahvistuminen 3. Seurausta ei koeta teosta, jota ei ole tehty 4. Tehdyn teon seuraus ei katoa.

“Karman varmuus tarkoittaa sitä, että kun ansaitsemme hyvää karmaa ruumiillamme, puheellamme tai mielellämme eli kolmen oven kautta, on varmaa, että siitä seuraa hyvää eli onnellisuutta. Isosta hyvästä karmasta seuraa suuri onnellisuus, keskikokoisesta keskinkertainen ja pienestä pieni onnellisuus. Karma tarkoittaa ruumiilla, puheella tai mielellä tehtyä tekoa. Syvemmältä tasoltaan karman laki on melko monimutkainen, koska emme näe karman seurauksia välittömästi. Jotkut seuraukset saattavat kypsyä vasta neljän, viiden tai kymmenen jälleensyntymän kuluttua.”

“Toinen puoli karmasta on sen voimistuminen. Meidän on ymmärrettävä, että jopa pienikin hyvä tai huono karma voi aiheuttaa erittäin suuren seurauksen. Esimerkiksi bodhipuun siemen on hyvin pieni, mutta se voi kasvaa hyvin suureksi puuksi. Samalla tavalla jonkun pienen hyvän karmallisen teon kunnolla suorittaminen voi aiheuttaa monia hyviä seurauksia. Tätä tarkoittaa karman vahvistuminen.”

“Teidän pitäisi ajatella näin: Haluan todella olla onnellinen ja kaikki muutkin haluavat samaa. Karman lain mukaan on niin, että emme koe sellaista, minkä karmaa emme ole ansainneet, olipa se sitten kärsimystä tai onnellisuutta. Emme koe seurausta teosta, jota emme ole tehneet.”

“Jos teemme puhdistamisharjoituksia, kuten valmistavia harjoituksia, ei meidän tarvitse kokea huonon karman seurausta Voimme puhdistaa mieltämme tunnustamalla tekojamme ja tekemällä valmistavia harjoituksia. Hyvät teot ovat onnellisuutta tuottavia tekijöitä ja huonot teot suunnatonta kärsimystä aiheuttavia tekijöitä. Eettinen kurinalaisuus eli kymmenen hyveellisen teon noudattaminen ja lisäksi voidaan kehittää myötätuntoa, rakastavaa ystävällisyyttä, anteliaisuutta, kärsivällisyyttä, bodhicittaa ja kaikkia hyviä ominaisuuksia kaikkien aistivien olentojen hyväksi.”

J.P.M.