Ultra

30,00  sis. alv.

Hermes Trismegistos

228 s.
Käännös ja toimitus Sampsa Kiianmaa, H.M.Lampikoski ja Pentti Tuominen
Kustantaja Aatma, 2020

Esoteerisuuden kirjallisuuden klassikko nyt suomeksi!

Nyt suomeksi julkaistavat muinaiset hermeettiset tekstit egyptiläiset papit käänsivät kreikaksi 1.–3. vuosisadalla jaa. Viisaustekstien tekijäksi he merkitsivät ”Hermes Trismegistos” joka tarkoittaa ”kolmesti suurin”. Hermeettisten kirjoitusten merkityksen ovat tunnustaneet sekä kirkkoisä, kristillinen filosofi Klemens Aleksandrialainen 100-luvulla että lukuisat oppineet ja filosofit eri vuosisatoina hänen jälkeensä. Tekstit piirtävät kuvaa muinaisten mysteerien alkulähteestä ja sisältävät ”kaiken egyptiläisen filosofian”.

Tekstien kirjallinen muoto on yleensä vuoropuhelu, jossa Hermes Trismegistos tai jumalalliset olennot johdattavat oppilasta erilaisiin opetuksiin ja salaisten mysteerien ymmärtämiseen. Seitsemäntoista Corpus Hermeticum -traktaatin lisäksi on käännetty kolme muuta hermeettistä tekstiä: ”Asklepios eli Täydellinen saarna” ja Nag Hammadista 1945 löydetty ”Tutkielma kahdeksannesta ja yhdeksännestä” sekä kuuluisa ”Smaragditaulu”.

Toivomme tämän kokoelman tekevän hermeettistä ajattelua tutuksi suomenkieliselle lukijakunnalle ja helpottavan hermeettisen ja gnostilaisen filosofian ymmärtämistä.

 

Ultran kirja-arvio:

Luin taas kertaalleen yhden esoteerisen ja okkulttisen maailmankuvan tärkeimmistä perusteoksista eli Corpus Hermeticumin, ja tällä kertaa suomeksi! Kyseinen kirja on yleissivistyksen, uskontotieteen ja historian ymmärtämisen kannalta merkittävä ja hyvin ansiokas. Kuten niin usein esoteriassa, tässäkin on kyseessä laajasta asiasta. Hermetican nimellä menevä kirjallisuuden ilmiö on joukko myöhäisantiikin aikaisia hermetistisiä kirjoituksia, jotka väittävät sisältävänsä salattua viisautta ja jotka pantiin yleensä Hermes Trismegistoksen nimiin.

Hermetististen tekstien tarkka ajoittaminen on haastavaa. Ne on luultavimmin koottu ja kirjoitettu viimeistään 100-200 jaa. välisenä aikana ja joukko näitä säilyneitä kreikankielisiä kirjoituksia koottiin ja käännettiin latinaksi renessanssin aikana. Näin syntyi viisauskirjallisuuden kokoelma nimeltä Corpus Hermeticum. Nämä tekstit olivat vielä 400-luvulla niin tunnettuja, että esimerkiksi kirkkoisä Augustinus hyökkäsi niitä vastaan. Tekstit kuitenkin katosivat Länsi-Euroopasta keskiajalla.

Kuten niin monien muidenkin uskontotieteen tutkimuskohteiden osalta, myös näiden tekstien kohtalo on monipolkuinen. Myöhemmin Bysantista löytyi käsikirjoituksia, ne julkaistiin, ja niistä tuli tunnettuja mm. Italiassa renessanssin aikana. Alun perin tekstejä oli enemmän, ja niitä oli kirjoitettu esim. syyrian, arabian, armenian ja koptin kielillä.
Tekstien syvempi alkuperä ja muinaisuus on edelleen epäselvä. Aleksanteri Suuri valloitti Egyptin 332 eaa. Muinaisen Egyptin papit (tai oikeastaan heidän ”modernit viranperijät”) saivat silloin tilaisuuden kääntää suuren joukon omiaan ”muinaisia viisaustekstejä” myös kreikaksi. Ei ole pitävää tieteellistä näyttöä tekstien tarkoista kirjoitusajoista ja ne ovat osin saattaneetkin olla myös tuon ajan pappien oman luovuuden ja ”hengellisen inspiraation” tuotetta.
Papit julkaisivat tekstit Thot-jumalan nimissä. Thot-jumalan melko sujuva vastine kreikkalaisessa mytologiassa oli Hermes, minkä vuoksi egyptiläiset papit viisaustekstejä kreikaksi julkaistessaan merkitsivät niiden tekijäksi nimimerkin ”Hermes Trismegistos”. Nimen loppuosa on muinaiskreikkaa ja tarkoittaa ”kolmesti suurin”.

Kokoelmaan oli koottu tekstejä hyvinkin vanhoista teksteistä, kuten egyptiläisestä mytologiasta, pyramiditeksteistä, sarkofagiteksteistä ja kuolleiden kirjan eri versioista. Kokoelmaa pidetään suuressa arvossa sen vuoksi, että vaikka sen tekstit oli koottu yhteen mahdollisesti jo 300-100 eaa., ne omalla tavallaan ammensivat ehkä muinaisten mysteerien alkulähteestä ja ”sisältävät kaiken egyptiläisen filosofian”, kuten Aleksandrian kristitty piispa Klemens 100-luvun lopulla sanoi.

Marginaaliin kuuluvaa uskontieteellistä kirjallisuutta julkaistaan melko vähän, yleensä kustannussyistä. Tästä johtuen on edelleen olemassa useita historiallisesti merkittäviä esoteerisia kirjoja, joita ei ole julkaistu suomenkielisenä kirjana. Corpus Hermeticum kuului näihin liian pitkään. Onneksi Corpus Hermeticum on siis nyt (vihdoin) käännetty myös suomeksi. Kyseessä on merkittävä ja erittäin arvostettava kulttuuriteko.
Kirja on jopa eräänlainen laajennos. Seitsemäntoista Corpus Hermeticum -traktaatin lisäksi tähän uuteen kirjaan on käännetty kolme muuta hermeettistä tekstiä: ”Asklepios eli Täydellinen saarna” ja Nag Hammadista löydetty ”Tutkielma kahdeksannesta ja yhdeksännestä” sekä kuuluisa ”Smaragditaulu”.

Nyt julkaistu edullinen ja pehmeäkantinen suomennos on helppolukuinen tekstikokonsa ja ulkoasunsa osalta, mutta sisältö on toki varsin haastavaa, kuten viisauskirjallisuuden genreen kuuluu. Suomennoksen ydinsubstanssiin liittyvää laatua on erittäin vaikea arvioida, joten jätän sen huippuasiantuntijoiden tehtäväksi.
Corpus Hermeticumin suomennokset on tehty Brian P. Copenhaverin (1992) ja G.R.S. Meadin (1906) englanninkielisten käännösten pohjalta. Kirjassa on 12 sivun lyhyehkö johdanto asiaan ja sitten alkaa se syvällinen filosofinen ja uskomusjärjestelmällinen ”ponnistus”, jonka aikana voi mennä kokeneemmankin henkisen tien kulkijan aivot solmuun, mutta ponnistellessa voi ilmiintyä myös erittäin avartavia ”valistumiskokemuksia”. Jotkut tekstit käsittelevät Jumalaa, ykseyttä ja hyvyyttä, jotkut sisältävät gnostilaisuuteen tai platonismiin vivahtavia pohdiskeluja ja jotkut kehottavat sielun puhdistautumiseen ja Jumalan kunnioitukseen.

Gnostilaisuus filosofisena aatevirtauksena nousee teksteistä esiin. Kirjan hermeettiset tekstit avaavat kuvaa gnostilaisuudesta hiukan selkeämpänä kuin esimerkiksi Pistis Sofia tai Nag Hammadin kirjaston evankeliumit, jotka esittävät asiat hiukan sekavasti ja sirpaleisesti. Onkin sanottu, että hermetismi on ollut gnostilaisuudelle samaa kuin kabbala juutalaisuudelle, eli avain sisäiseen ymmärrykseen. Jotkut kirjan tekstit käsittelevät suoraan henkistä alkemiaa ja magiaa.

Kirja on itsessään merkittävä (ja samalla hiukan merkillinen) kulttuuri-ilmiö ja jo pelkästään sen vuoksi tämä suomenkielinen kirja kannattaa hankkia kirjahyllyyn, vähintäänkin fasadiksi ja sivistyksellistä uskottavuutta tuomaan. Suosittelen kirjaa lämpimästi kaikille syvällisemmän ymmärryksen ja sivistyksen himoitsijoille, uskontotieteen, historian, viisauskirjallisuuden ja teologian tutkijoille, sekä jokaiselle mystikolle, henkisen kilvoittelun harjoittajalle ja totuuden etsinnän ystävälle.

Tapio Sippoin

Arviot

Tuotearvioita ei vielä ole.

Kirjoita ensimmäinen arvio tuotteelle “Corpus hermeticum– Smaragditaulu ja muita hermeettisiä kirjoituksia”

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Olethan huomannut Ultran Rajatietopäivän 20.11. Kylämällä!
Katso koko ohjelma täältä!