Ultra

Kotitontun terveisiä

Kesäkuu 2021 Sohvi Myrskylehto

Ihmiset eivät enää kunnioita kotitonttuja. Ennenaikaan kotitonttu oli tärkeä olento jokaiselle talolle ja torpalle, häntä tervehdittiin, kun tultiin kotiin, hyvästeltiin, kun lähdettiin pois, luotettiin kodin ja pihapiirin huolehtiminen kotitontulle. Kotitontulle annettiin joulupuuroa oma annos, jätettiin navetassa maitoa, oli luottamus puolin ja toisin. Kotitontusta huolehdittiin ja tonttu huolehti talosta ja eläimistä ja pihapiiristä.

Sitten ihmiset muuttivat kaupunkiin, asumaan betonikuutioihin. Niissäkin on tonttuja, mutta ne ovat pieniä, harmaita ja nääntymäisillään, koska niistä ei huolehdita. Ne ovat, koska ne syntyvät aina kun koti syntyy, mutta jos niitä ei ruoki ja hoivaa, ne pysyvät lähes olemattomina.

Jokaisella kodilla on henki, kodinhenki. Sitä voi sanoa tontuksi, tai hengeksi, kreikkalaiset nimittivät Hestiaksi, rakkailla lapsilla on monia nimiä.

Pyydän, kunnioittakaa kodin henkeä. Tervehtikää, kun tulette kotiin, hyvästelkää, kun lähdette. Kotihenget nauttivat siististä ja puhtaasta kodista, ja kauniista esineistä. Kun suotte kotihengelle näitä, kotihenki haluaa pitää huolta kodista ja sen asukkaista, myös muista elävistä, kuin ihmisistä.

Huolehtikaa, että kodin energia on elävää, eikä pysähtynyttä. Silloin se tukee elämistä ja elämää. Kunnioittakaa vuodenkiertoa, antakaa sen näkyä kodissanne. Vaihtakaa kesäksi kevyemmät kesäverhot, jouluksi jouluiset. Antakaa kesän tulla sisälle kesällä, kukkien ja kasvien muodossa.

Talvi on levon aikaa luonnossa ja niin ihminenkin kaipaa vähän rauhallisempaa tahtia elämässä, joten huolehtikaa, että talvella on lämpimiä peitteitä, pehmeitä sohvannurkkia ja nojatuoleja, joihin käpertyä, kynttilöitä valon ja elämän tuojina. Ja lämmintä ruokaa ja juotavaa pitämään energiaa yllä. Punaiset ja lämpimät värisävyt antavat energiaa ja voimaa pimeänä, kylmänä aikana.

Keväällä, kun valo lisääntyy, huonekasvitkin tietävät alkaa kohottaa latvojaan kohti valoa ja aloittaa uutta kasvua. (Jokaisella huonekasvillakin on oma henkensä, jotkut sanovat niitä keijuiksi. Katsokaapa vain etenkin sellaisia kasveja, jotka ovat vuosikymmeniä kulkeneet perintönä suvussanne. Etenkin aamuvarhaisella auringon ensimmäisten säteiden hyväillessä kukan terälehtiä, saatatte hyvinkin nähdä keijun mekon kimaltelevan tai siipien värinän.) Keväällä myös ihmisen energia lisääntyy ja uudet asiat tulevat elämään. Joskus se tarkoittaa sitä, että vanhojen asioiden on väistyttävä tieltä, että uudet asiat voivat tulla. Mistäpä luulet kevätsiivouksen käsitteen saaneen alkunsa…..

Kesä on kukoistuksen ja ison kasvun aikaa. Niinpä kehotan ihmisiä kulkemaan ulkona, pistämään varpaat ja jalat maahan ja multaan, nauttimaan auringosta, syömään luonnon antimia täysin rinnoin ja iloitsemaan ja kukoistamaan. Luonnon vedet ovat tehokas ja toimiva energioiden puhdistuksen keino, niinpä kehotan ihmisiä edes huljuttelemaan varpaita laiturilta vedessä, jos uiminen tai kahlailu ei tule kysymykseen.

Loppukesän sadonkorjuun aikana kerätään kesän kasvattamat hedelmät, silloin on ihmisenkin hyvä pysähtyä tarkastelemaan, millainen sato on oman kasvun ja kukoistuksen tuottamana saatu. Ja nauttia nopeasti äkkiä pilaantuvat, ja pistää visusti ja tiiviisti säilöön pitemmälle säilöttävät. Ja muistaa niitä nauttia talven aikana energiaksi.

Syksyllä on hyvä sammutella keskeneräisyydet ja alkaa valmistautua talven lepoon. Luopua siitä, mikä on tullut päätökseen, laittaa talviteloille kesän asiat.   Suojaan se, mitä pitää suojella talven kovilta olosuhteilta, kompostiin se, minkä pitää maatua uudeksi mullaksi. Jotta talven levon lumipeitteelle on puhdas tila tulla.

Teillä ihmisillä on se sellainen ”muoti,” kauppiaat päättävät, mikä on nyt ”muotia” tänä keväänä. Ja syksynä. Ja jouluna. Ja niin edelleen. Mutta sehän on hengetöntä. Eihän siinä ole mitään järkeä, että joku ulkopuolinen yritys sanelee, mikä on kaunista. Kuunnelkaa itseänne, teissähän jokaisessa on jo se tieto, mitä te ja kotinne tarvitsevat juuri tähän aikaan. Ja ainahan voitte kysyä kodinhengeltänne apua ja neuvoa. Muutos on pysyvää, luonnossakin, mutta ei luonto vaihda kaikkea joka vuosineljännes, luonto hyödyntää olemassa olevia asioita, joskus vähän uusissa paikoissa ja uudenlaisilla tavoilla. Jotkut asiat pysyvät vuosikymmeniä samoissa paikoissa, niin hitaasti kasvaen ja muuttuen, että näyttää, ettei mitään tapahdu.
Joskus luonnossakin syntyy jotakin uutta, ehkä yhdistelmänä muista, ehkäpä ”virheenä” alkuperäiseen, mutta lopputulos on aina hyvä. Kunnes tulee seuraava muutos. Jotkut muutokset ovat nopeita ja lyhyitä, joissakin menee kauemmin. On hyvä olla pysyviä asioita, on hyvä olla nopeampia muutoksia. Joskus tulee isoja muutoksia kerralla, mutta aina niidenkin jälkeen kasvaa jotakin. Jotakin niistä aina versoo. Elämä pysyy, elämän energia ON.

Me kodinhenget olemme vakavasti huolissamme ihmiskunnan välinpitämättömyydestä, ei pelkästään luontoa kohtaan, vaan myös ihmistä itseään kohtaan. Jos ei pysty muuttamaan (ja mikä siinä on muka vaikeaa, sen kuin ottaa ja muuttaa) lähelle luontoa, niin ainakin voisi tuoda luontoa sinne, missä asuu. Se on ihmisen ja kodinhenkien elämää tukeva elementti. Onhan teillä monella onneksi lemmikkejä, vaikka liian moni ei anna lemmikin toteuttaa omaa luontoaan, vaan yrittää istuttaa eläimen osaksi ihmisen sisustusta ja ajatusta, sen sijaan, että kunnioittaisi eläimen luontoa ja ottaisi vastaan sen suuren oppitunnin ja yhteistyön, jota eläin parhaimmillaan voi tarjota.

Me emme tuomitse, emmekä syytä ihmisiä, olemme vain surullisina ja kaipauksessa katsoneet tätä kehitystä. Mutta nyt, ehkä nyt vihdoin ihmiset alkavat olla avoimia rakentamaan yhteistyötämme uudelleen. Me olemme valmiita ja odotamme innolla. 

Voit aloittaa tänään, voit aloittaa pienestä. Ihan mikä tahansa pienikin asia on enemmän, kuin ei mitään. Jos teet yhden asian päivässä, viikossa teet jo 7 asiaa. Ja yhden vuodenajan kuluessa jo melkein sata asiaa, vuoden aikana 365. Se on jo monta, monta asiaa ja kun on noin monta pientä asiaa, niistä tulee yhdessä jo melkoinen kasa!

Ei minulle tarvitse jättää maitoa, eikä puuroa pöydälle. En minä sitä kaipaa (mutta jos jätät keksejä tms. pöydälle, saatanhan joskus maistaa, jos saan luvan). Mutta jos vähän huomiota saisin. Tervehdyksiä. Ja sitä energiasta huolehtimista, kuten tuossa edellä kerroin. Minäkin pystyn sitten toteuttamaan paremmin omaa tarkoitustani.

Terveisin,
Kotitonttusi

Loading

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Olethan huomannut Ultran Rajatietopäivän 20.11. Kylämällä!
Katso koko ohjelma täältä!