SALAINEN ASIAKIRJA -sarja ja sen tekijä
Huijaus huipussaan – normaaliudesta tehdään sairaus
Mielen Vaarat iskee likaisimpaan
TEKSTI JA KUVAT SIMO NIKULA
(Ultra 5-6/2015)
|
Jos historiamme lahjakkaimpia neroja, kuten Einstein, Beethoven,
Bell, Ford, Churchill, da Vinci, Disney ja monia muita olisi
testattu, olisivat he kaikki saaneet ADHD-diagnoosin ja
amfetamiinia. Missä ovat uudet nerot ja kansojen johtajat tänään?
Ovatko lahjakkaimmat ja luovimmat lapsemme huumattu?
Edellä oleva teksti on mitä tarpeellisin ja ajankohtaisin kysymys.
Maailma on paljon rumempi miltä se näyttää, ja lääketieteen
ylivoimaisesti rumin, likaisin ja pimein alue on mielenterveyden
hoito.
- Psykiatria tekee normaaliudesta sairauden. Siinä on huijaus
huipussaan, toteaa kokkolalainen tietokirjailija Sven-Olof
Jakobsson. Hänen viides, ”ja viimeinen” kirjansa, Mielen Vaarat -
Salainen Asiakirja Nro 5 paljastaa lääketeollisuuden likaisimman
pesän.
- Mielenterveyden hoito on täysin medikalisoitua. Terveet ihmiset
ovat lääketeollisuudelle myrkkyä, jota he pyrkivät poistamaan
levittämällä ihmisille heidän terveytensä tuhoavia myrkkyjä.
Teollisuus on itse todennut, ettei sen tarkoituksena suinkaan ole
parantaa sairauksia, vaan ainoastaan lievittää niiden oireita.
Tämä koskee myös mielentilan ongelmia, Jakobsson toteaa.
Sven aikoi lopettaa kirjoittamisen neljänteen Salaiseen
Asiakirjaansa, mutta hän ei voinut: ”Yksi osa-alue, pahin
kaikista, oli vielä perkaamatta. Se jäi vaivaamaan. Oli tehtävä
vielä yksi kirja, Mielen Vaarat”.
”Lääketeollisuuden paratiisi”
Mielen Vaarat on, kuin sattumalta, loistava jatke tanskalaisen
Peter C. Getzchenin kirjalle Tappavat lääkkeet ja järjestäytynyt
rikollisuus. Näin lääketeollisuus on turmellut terveydenhoidon.
Koska psyykenhoito on yksi, ehkä moraalittomin ja rahastetuin
osa-alue, niin syystäkin Sven-Olof Jakobsson siteeraa Mielen
Vaarat -kirjansa lopussa Getzchen lausuntoa:
”Biologinen psykiatria ja mielialalääkkeet ovat lääketeollisuuden
paratiisi, sillä mielenterveyden häiriöiden määritelmät ovat
häilyviä ja niitä on helppo manipuloida. Tutkimusvilppi ja
markkinoiden valheet, lääkärien korruptio ja valvontaviranomaisten
heikkous on tuskin missään räikeämpää kuin niin kutsuttujen
”onnellisuuspillereiden” kohdalla”.
Aihe on kuuma ja ”toisinajattelijoille” ja rehellisille
vaarallinen. Tanskalaisprofessori Getzchen kirjoitti kirjansa heti
eläkkeelle jäätyään ja Sven-Olof Jakobsson on myös eläkeläinen. He
ovat saaneet – toistaiseksi – ”rauhan”, mutta miten kävikään
Mehiläisen psykologi Aku Kopakkalalle? Hän uskalsi Ylen
MOT-ohjelmassa (26.5.2014) vihjata masennuslääkkeiden laajemmista
haittavaikutuksista ja kyseenalaisti myös masennuksen
aivosairautena! ”Joku tässä ei täsmää. Vaikka lääkkeitä syödään
enemmän, eivät ihmiset parane” totesi Kopakkala ja sai potkut
toimestaan viikko ohjelman esittämisen jälkeen!
Kemian voittokulkua
Mielen Vaarat on vaihtoehdoista kertova, mutta myös raju
vastalause kemiaan perustuvalle haitalliselle hoidolle, joka ei
pohjaa minkäänlaisille tieteellisille tosiasioille, vaan
yksinomaan teorioille ja otaksumille. Taidolla koottu ja
tiivistetty, kylmiä väreitä ja suuttumusta lukijassa herättävä
kirja päättyy hienosti pehmeään kotimaisen vaihtoehdon esittelyyn.
Torniolaista Keroputaan mallia ihmetellään maailmanlaajuisesti.
Psyko Pharman”, eli biologisen psykiatrian ja lääketeollisuuden
muodostaman liittouman toimintamenetelmistä USA:ssa.
- Se johtuu siitä, että siellä on kirjattua asiantuntijatietoa,
jota alan tutkijat jatkuvasti julkaisevat. Suomen osuus on
valitettavasti jäänyt puutteelliseksi, koska vastaavaa tietoa ole
saatavilla, mutta se ei tarkoita sitä, ettei meillä olisi samat
ongelmat. Vanha totuus paljastaa, että se mikä tapahtuu USA:ssa
tänään, pienellä viiveellä rantautuu myös Pohjolaan. Sen vuoksi on
meidän syytä olla varuillamme, Jakobsson sanoo.
Tänään jo 400 000 suomalaista syö erilaisia masennuslääkkeitä.
Määrä on 7-kertaistunut 20 vuodessa. Annokset ovat entistä
suurempia ja lääkkeitä syödään yhä pidempään. Jo yli
sadalletuhannelle suomalaiselle lapselle on annettu jokin
neurologinen diagnoosi. Vielä useammalle on diagnosoitu psyykkinen
häiriö.
Psyko Pharma on onnistunut psyykenlääkkeiden käytön lisäämiseen
tähtäävissä toimissaan hyvin ja maailmanlaajuisesti, jo yli 200
miljoonaa ihmistä syö päivittäin näitä aineita. Markkinat ovat
valtavat ja kasvavat. Psykiatrit ovat ilmoittaneet, että puolet
maapallon ihmisistä on masentuneita. Uusia lääkkeitä tulee kuin
liukuhihnalta ja esimerkiksi lapsille käytettävistä
metyylifenidaattihuumeiden hinnasta korvaa Suomessa Kela osan!
Orwellilainen suunnitelma on toteutumassa.
- Tämän päivän psykiatrinen huumekulttuuri ei ole syntynyt
tarpeesta eikä itsestään – se on luotu, toteaa Jakobsson.
 Kaikista hulluja?
Jos haluat shoppailla, jos ihosi kutisee, olet uhmakas tai syöt
liikaa, sinut voidaan diagnosoida psyykkisesti sairaaksi. Jopa
äidin kohdussa olevalle sikiölle voidaan tehdä ADHD-diagnoosi!
Vaikka ADHD
diagnoosi ei perustu tieteeseen, eikä amfetamiinista
ole apua, vaan se on lasten huumaamista ja lääkinnällistä
pahoinpitelyä, niin tämä lasten kehityksen ja aivojen tuhoaminen
jatkuu.
Mielen Vaarat paljastaa psykiatrian pimeän ja lähes käsittämättömän
sairaan historian. Ilman kestäviä tieteellisiä todisteita
psykiatria on rakentanut imperialistisen ihmemaansa diagnostisen
pilvilinnan varaan.
Heidän ”diagnoosiraamattunsa” DSM on todellakin pilvilinna:
jokainen siinä oleva diagnoosi on vuodesta 1952 lähtien
aikaansaatu kädennostolla, mikä voisi olla psykiatrinen sairaus
tai häiriö. Diagnoosikäsikirjan DSM-I ensimmäisessä julkaisussa
oli 114 diagnoosia. Vuonna 1994 ilmestyneessä neljännessä niitä
oli jo 374 ja 2013 ilmestynyt viides DSM-V sisältää reilusti yli
400 tekaistua diagnoosia, jotka eivät perustu minkäänlaiseen
tieteelliseen tutkimukseen. DSM-teosta kutsutaan ”psykiatrin
raamatuksi”. Se pyörittää psykiatrista teollisuutta ja jonka
liikevaihto on 330 miljardia vuodessa. Kirjasta tehdyllä filmillä
on osuva nimi; Murhaava voitto (löytyy netistä se.cchr.org).
Kaiken alku on vakuutusyhtiöt. Kun DSM-käsikirjasta löytyy
”virallinen” syy ja nimike, niin rahantulolle ja lääketeollisuuden
miljardivoitoille ei ole estettä.
- Kaikista ihmisistä pyritään tekemään hulluja. Ja voidaan tehdä,
jos systeemi saa näin jatkua. Sinulle voidaan tehdä liuta
viattomilta näyttäviä kysymyksiä ja jos vastaat yhteenkin väärin,
niin saat diagnoosin.
Kaamosmasennukseen Seroxatia
Jokainen tunne jota ihminen ilmentää – suru, ikävä, ahdistus,
turhautuneisuus, haluttomuus, hilpeys ja jopa moraali –
luokitellaan mielen häiriöksi. Esimerkiksi USA:n median
näyttävästi raportoima SAD (Sosial Anxiety Disorder) - vaiva,
josta meillä myöhemmin tuli ”kaamosmasennus”. Jos on ujo ja
pidättyväinen, eikä halua puhua vieraiden kanssa, on se selvä
merkki kaamosmasennuksesta. Äkkiä oli (varsinkin Suomessa)
vähintään 50 % kansasta psyykkisesti häiriintynyt ja tarvitsi
lääkettä, eli Seroxatia ja äkkiä kaikki uskoivat, että
kaamosmasennus todellakin oli olemassa. DSM ei ole ainoastaan
huijaus, se on lähinnä vitsi, kirjoittaja toteaa.
Mielen Vaarat -kirjan sisältö on laaja ja kattava. Se paljastaa
rahan voiman, ihmisen pienuuden ja moraalin heikkouden. Kirja on
ehkä Sven-Olof Jakobssonin kirjoista kaikkein inhottavin, koko
ihmiskunnan ”syöpäkirja”. Vain Svenin kaltainen, neljä Salaista
Asiakirjaa kirjoittanut, kykenee näkemään asiat oikeissa raameissa
ja jopa yhdistelemään niitä. Psykiatrian hoitokeinojen, pahimpien
yhteiskuntaongelmien, tutkimusten, paljastusten, sähköshokkien,
amfetamiinien, koulusurmien, huumeiden, YK ja WHO:n roolien,
ympäristömyrkkyjen ym. tykityksen asiatulvasta erottuu eräs
merkittävä asia:
Yhteiskuntaan maailmanlaajuisesti soluttautunut psykiatria ei ole
sattumaa, vaan ison suunnitelman tärkein väline jo 1930-luvulta:
luoda maailmanhallitus jonka huipulla olisi psykiatria. Vuonna
1940 nosti kansainvälinen psykiatria esille agendansa, joka tulisi
”ohjaamaan ja valvomaan poliittisia aktiviteetteja”. Se tulisi
soluttautumaan yhteiskunnan kaikille osa-alueille, juridiikkaan,
kouluun, kirkkoon ja lääketieteeseen. Kirja kertoo lobbauksista ja
juonista, jossa pahuuden tavoite on tappaa moraali.
Keroputaan malli
Kaikesta huolimatta on valoa näkyvissä, meillä ja muualla.
”Rahasta viis, elämät on ne jotka lasketaan”, sanovat jo monet
psykiatrit ja neurologit, jotka vastustavat tätä
maailmanlaajuiseksi leviävää systeemiä. Internetin kautta
levinneellä vetoomuksilla DSM-kirjan viidettä versiota vastaan on
jo noin 15 000 allekirjoitusta ja USA:ssa on ”Tie takaisin” –liike
hyvässä nosteessa. Biopsykologia on tulossa.
Terveyden Vaarat -kirja päättyy lohdullisemmin ja toivoa antavasti:
Viimeinen osa, Avoin dialogi – verraton vaihtoehto, on hieno 13
sivun kertomus suomalaisesta Keroputaan mallista.
Torniossa sijaitsevassa Keroputaan sairaalassa on valveutunut ryhmä
muuttanut perinteisen psykiatrian ja tekee hienoa tulosta. Jo 20
vuoden ajan ”maailman parasta terapiaa” harjoittanut ja kehittänyt
laitos pystyy esittämään vahvaa faktaa hoitomuodon
ylivoimaisuudesta. Tämän menetelmän sivuvaikutuksiin kuuluu, että
potilaat selviävät yleensä psykoosin jälkeen vähillä lääkkeillä,
tai kokonaan ilman! Yksinkertaisen ja valtavat säästöt tuovan
menetelmän numeraaliset tulokset ja vertailut perinteiseen hoitoon
ällistyttävät.
Ihmeellistä on, että Keroputaan menetelmä on Suomessa lähes
tuntematon. Se on yhtä ”orpo” ja ilman matkijoita, kuin ovat
omalla alallaan alkoholistien Minnesotahoito Lapualla ja
Pekkaniska Oy:n loistavat kuntoiluporkkanat Vantaalla.
Onneksi muu maailma ihmettelee ja ihailee Keroputaan mallia. Alan
vierailijoita eri Euroopan maista on riittänyt. Amerikkalainen
psykoterapeutti Daniel Mackler on myös tehnyt elokuvan Tornion
ihmeestä nimellä Open Dialogue – An Alternative (Avoin dialogi –
Vaihtoehto).
- On valitettavaa, ja sellainen maailma on, että esimerkiksi 85 %
amerikkalaisista uskoo virheellisiin teorioihin. Olen myös
keskustellut psyykenlääkkeitä käyttävien suomalaisten kanssa.
Heidän mielestään minä olen väärässä, toteaa Jakobsson
kiihkottomasti.
Sellainen on edelläkävijän osa, mutta pioneeri Sven-Olof Jakobsson
on vahva ja vain vahvistuu. Hänen toiveensa on, ”että Mielen
Vaarat voisi vähän auttaa ja innostaa muitakin”.
Ei epäilystäkään. Kannattaa lukea – useampaankin kertaan.
|
Tässä se on – Mielen Vaarat, viides ja viimeinen – ja rankin. En
olisi saanut rauhaa, ellen olisi penkaissut tätä lääketeollisuuden
likaisinta aluetta, sanoo Sven-Olof Jakobsson. Hän pitää itseään
"tutkivana kirjailijana ja tiedonvälittäjänä".
Diagnoosien määrän huima kasvukäyrä. Lääketeollisuuden
suurpanostus, DSM diagnoosikirja, tuo sille jo 10 miljardin
dollarin voittopotin vuosittain – mutta kuinka kauan?
|
”Lue se hyvin tarkasti”
”Simo, lue se moneen kertaan, lue se hyvin tarkasti”, sanoi
Sven-Olof Jakobsson viime maaliskuussa allekirjoittaneelle.
Sven oli hyvin vakava. Tyyli ja tapa, jolla hän minua kehotti
lukemaan Mielen Vaarat, oli jotain poikkeavaa. Vasta parin
viikon jälkeen ja ”muutaman kerran” luettuani aloin tajuta
Svenin toivomuksen.
Mielen Vaarat on käsittämättömän likainen, röyhkeä ja
moraaliton tarina. Se on irvikuva ns. terveydenhoidosta ja sen
etiikasta. Se on pirullisen loistava kuva rahan ja vallan
vääristymistä ja suureksi häpeäksi yhteiskunnan päättäjille.
Erityisesti, kun tajuaa miten valtavien massojen joukkoon se
pääsee sairaat lonkeronsa ulottamaan.
Vasta ”muutaman kerran” luettuaan selviää myös, miksi Svenin
oli ”pakko” vielä kirjoittaa Mielen Vaarat, viides kirjansa.
Neljä edellistä oli tehnyt hänestä sellaisen pimeiden
suunnitelmien ja likaisten käytäntöjen tuntijan, että tätä
viidettä, pahinta, ei voinut jättää kirjoittamatta. ”Yksi
pahin lääketieteen likapesä on vielä paljastamatta”, hän sanoi
pari vuotta sitten. Hyvin kehittynyt vainu ja moraalisen
miehen mieli sanoi, että riittävän mielenrauhan voi saada
vasta viidennen kirjan jälkeen.
”Asiat, joille et mitään voi – unohda ne”, on yksi parhaita
terveysohjeita. Tietenkin Sven on tämän aina tajunnut, mutta
hänen kirjojensa tarkoitus onkin ollut vain tutkia ja
tiedottaa, tietokirjailijan vaativa rooli. Iso ja tärkeä työ
on tehty; Sven on avannut ovet. Aika ja jotkut muut hoitavat,
jos hoitavat, nuo avatut mätäpaiseet.
Sven-Olof Jakobssonin jokaisen viiden kirjan aiheet pitävät
sisällään ja paljastavat niin uskomattoman huikeita
suunnitelmia ja käytäntöjä, että iso osa ”nukkuvasta” kansasta
ei niitä halua uskoa, eikä lukeakaan. Siitä viis. Tärkeintä
on, että totuudet vedetään esiin. Saamme nähdä, että
todellisuus on vielä taruakin likaisempaa.
Faktoja Svenin kirjoissa on riittävästi ja sisällön
uskottavuuden yksi tae on se suuri h i l j a i s u u s,
mikä niitä on seurannut. Se on, tässä tapauksessa, paras
todiste laadusta. Näin on käynyt yleensä Svenin
mielipidekirjoitustenkin kohdalla. Lienee vaikea löytää
henkilöitä, joilla olisi vastaavat tietoverkostot ja kanttia
lähteä hänen tekstiään repostelemaan.
On sanonta, että ”lääketieteen historia on erehdysten
historia”, mutta nyt saamme todeta, että se on paljon muuta
kuin erehdyksiä, se on rikollisuutta. Ehkä joskus
tulevaisuudessa tajuamme, miten arvokkaan työn Sven-Olof
Jakobsson on kyseisen ”historian” paljastajana yhteiskunnalle
tehnyt.
Lohduttavaa on se, että paha saa aina palkkansa. Usein vain
tuntuu vaikealta ymmärtää Karman lain viiveitä.
Simo Nikula
|
|
 |
|
Salaiset Asiakirjat oli huikea elämäntyö
TEKSTI JA KUVAT SIMO NIKULA
(Ultra 5-6/2015)
Sven-Olof Jakobssonille jäi kirjoittamisen nälkä.
- Halu
kirjoittaa pysyy minussa, ei se ikinä poistu, hän toteaa.
Sanoin Aila-vaimolleni, että viides kirja oli sitä sorttia
viimeiseni. Hän ymmärtää ja tietää mitä minä haluan tehdä,
Sven-Olof Jakobsson kertoo.
Joku on kirjoittanut kymmeniä kirjoja, Sven ”vain” viisi, mutta
lukumäärä ei olekaan tärkein, vaan sisältö, sanoma, eli tiedon
arvo ja merkitys. Näillä mittareilla Svenin viisi Salaista
Asiakirjaa on huikea elämäntyö! Ne ovat mittaamattoman arvokas
palvelus kansanterveydelle, sekä sananvapaudelle ja moraalille.
Ja miten mallikkaalla asenteella Sven lähtikään alun alkaen kirjan
tekoon:
- Päätin että maksan itse painatuksen ja jaan kirjat ilmaiseksi.
Siitä juontaa myös selitys sille, miksi jokaisen kirjan sivumäärä
on sama, eli 176 sivua: ”niiden pitää mahtua postiluukusta”.
Valtava asiapaljous ja vain 176 sivua, ilmentää myös Svenin erästä
tärkeää ominaisuutta: kykyä tiivistää tieto olennaiseen ja pitää
teksti lukijaa kiinnostavana. Ei siis ihme, että hänen Salaisille
Asiakirjoilleen on kertynyt laaja uskollisten tilaajien ja fanien
joukko.
- Kuulen niistä jatkuvasti. On vakituisesti soittelevia henkilöitä.
Eräskin henkilö kertoi pitävänsä ensimmäistä kirjaani yöpöydällään
vuosia, ”kuin Raamattua” ja lukeneensa sen kymmeniä kertoja, Sven
kertoo.
Ultra-lehti jatkaa
Viisi loogisesti toisiinsa liittyvää ajankohtaista tietokirjaa
aroista aiheista on lyömätön ja ainutlaatuinen sarja. Tuhansien
painoksia - ensimmäistä, ”Salainen Asiakirja No1” on otettu jo
kolme painosta. Siinä ruljanssissa on yhden miehen yrityksellä
riittänyt sukkuloimista.
Svenin päivittäinen kulku kotoa postiin on nyt loppu. Tästä lähtien
”vaivan” näkee Ultra-lehti, joka ottaa vastuun viiden Salaisen
asiakirjan myynnistä ja markkinoinnista.
- Se on minulle valtavan suuri helpotus. Ultra vapauttaa minut
omaan elämään. Minulla kun on sellainen luonne, että hoidan asiat
yleensä nopeasti, heti. Kun kirjatilaus tuli, niin vein sen
mahdollisimman pian postiin. Lähtöjä tuli lähes päivittäin ja
joskus kahdestikin päivässä. Nyt oma mieli pysyy rauhallisena ja
pääsen elämään ja harrastamaan normaalimpaa eläkeläisen elämää,
huokaa Sven tyytyväisenä.
Mielipidekirjoituksia
Sven-Olof Jakobsson on ”vasta” 78-vuotias ja terve kuin pukki, eli
kirjailijana ja tietomiehenä parhaimmillaan. Onkin luonnollista ja
yhteiskunnalle tärkeää, että hän purkaa tietopankkiaan ja jatkaa
”nälkänsä” tyydyttämistä mielipidekirjoittamisen muodossa. Rytmin
voi nyt sovittaa olosuhteiden ja muun elämän tahtiin.
Aivan äskettäin Svenin kirjoitus ”Salattua tietoa?” (Keskipohjanmaa
24.3. -15) paljasti WHO:n epäilyn. Sen mukaan kemikaalijätti
Monsanton rikkakasvien torjunnassa käytetty glyfosaatti
todennäköisesti aiheuttaa syöpää ja on syyllinen mm. autismin
hurjaan lisääntymiseen USA:ssa.
- Paikallisiin lehtiin kirjoittelen ja laajemminkin. Esimerkiksi
laajalevikkinen Maaseudun Tulevaisuus on suhtautunut
positiivisesti ja levittänyt kirjoituksiani muuallekin, Sven
toteaa.
Kukapa muu tässä maassa olisi totuudentorvena kuin Sven. Kuka muu
on koko pitkän elämänsä suunnannut aistinsa ja energiansa kahteen
isoon ja tärkeään asiaan; terveyteen ja energiaan. Ensin
kokemuksina ja näkemyksinä ja mm. 16 vuotta ilmaisjakelulehteä,
Alueviestiä, toimittaneena ja sen em. teemoille valjastaneena.
Siinä ohessa, ja nimenomaan kirjailijavuosinaan, hänelle on
kertynyt harvinaisen laaja, globaali verkosto.
- Esimerkiksi ruotsalainen Ulf Brönell on yksi ystävistäni. Hän on
kirjoittanut mm. kirjan ”Kivikausitietoutta meidän ajassamme”.
Häneltä olen saanut pitkän listan, luettelon eri maiden
asiantuntijoista ja terveyteen vaikuttavista asioista. Tieto ja
varmuus kasvavat verkostojen myötä. Kun havaitsee, että tutkijat
eri maista olivat monista asioista samaa mieltä, aloin päästä
jyvälle, Sven kertoo.
Kirjojen teko on myös muuttanut Sveniä:
- Kiinnitän nyt enemmän huomiota maailman tapahtumiin. Jos joku
äiti on tappanut lapsensa, yritän mennä heti perus-syihin.
Esimerkiksi tänään ei kukaan puhu laillisista huumeista. Lääkärien
kautta ne ovat tulleet kaduille. En lue kovin paljon, vain
kiinnostavaa, mutta todella tarkasti.
Tällaisen elämän muutoksen jälkeen Sven ei tunne itseään tippaakaan
turhautuneeksi:
- Päinvastoin, tunnen oloni oikeastaan yli-innostuneeksi. Nyt
tunnen itseni pitkästä aikaa vapaaksi.
Perhe, laulu ja kalastus
Svenin elämä ei tule olemaan yksitoikkoista, päinvastoin, rikasta
ja monipuolista. Kun on kaksi lasta, neljä lastenlasta ja kolme
lastenlastenlasta, riittää siinä sukuketjua ja tapahtumaa
kerrakseen. Siihen lisäksi kalastus, kuoro, mökkeily ynnä muut,
niin ei ole vapaa-ajan ongelmia. Kymmeniä vuosia Gamlakarleby
Manskör'issä laulanut Sven laittoi viimeksi 21.3. -15 parhaat
päälleen, kuoron 100-vuotisjuhlakonserttiin.
- Laulu on loistavaa terapiaa ja kuorossa mukavan sosiaalista.
Vaikka olen joutunut olemaan joskus poissa harjoituksissa, ei se
ole tuottanut ongelmaa, kun opettelen nuotit kotona aika nopeasti.
Yrittäjänä valokuvauksesta leipänsä saaneen Svenin elämään
liittyvät edelleenkin tiiviisti valokuvat. Yksi rakas harrastus on
Vi Neristassbor ry, jonka arkistoissa on yli 5000 vanhaa valokuvaa
Kokkolasta, yli 100 vuoden takaa. Vuonna 2013 seuralla oli upea ja
harvinainen 200 kuvan näyttely. Sven-Olof Jakobsson,
perfektionisti, oli se joka muokkasi kuvat, poisti niistä
sormenjäljet, naarmut ja muut pienet virheet.
- Kuvat kertovat, miten Kokkola on muuttunut. Suurin muutos on
alkuperäisväeston radikaali väheneminen. Kun olin lapsi kaikki
puhuivat lähes sataprosenttisesti ruotsia, nyt ruotsinkielisten
osuus on vain noin 15 prosenttia.
Svenin suvusta löytyy myös yksi harvinaisuus, suuri nimi; 1885
syntynyt Matts Kankkonen, Svenin isän äidin isä, joka oli
Kokkolassa suorastaan ”Pyhimys”, eikä suotta:
- Kerrotaan, että hän oli rohkea ja tarkka ampuja ja sai Venäjän
tsaarilta kunniamerkin urheasta taistelustaan englantilaisia
vastaan. Hänen ansiostaan englantilaisten hyökkäys mereltä
Kokkolaan pysähtyi. Merkittävä tapahtuma kaupungin historiassa.
Saaristolainen
Kaikki Svenin kirjat ovat syntyneet omassa mökissä Kokkolan
ulkosaaristossa, jossa hänellä on aina tietty aikataulu ja rytmi.
Kirjoittaminen alkaa hyvin aikaisin aamuyön tunneilla aamupalan
jälkeen ja jatkuu iltaan, pienten ruokailutaukojen ja
päivätirsojen keskeytyksin.
- Onhan minulla työhuone kaupungissa kotini vinttikammarissa, mutta
saaressa on täydellinen rauha ja vapaus. Onneksi Aila-vaimoni on
ymmärtänyt tällaisen ratkaisun loistavasti.
Sven sanoo olevansa luonteeltaan hieman erakko ja nimenomaan
saaristolainen, ”ei mikään kaupunkilainen”.
- Tykkään touhuta saaressa. En ole koskaan vienyt sinne kelkalla
puita, vaikka se olisi ollut mahdollista. Kaikki olen kaatanut
sieltä saaren metsästä ja raahannut ne käsipelillä mökille. Joka
vuosi on pitänyt etsiä puut kauempaa ja kauempaa, mutta se on
mukavaa. Liike on lääke ja hyötyliikunta vielä tuplaa sen tehon,
hän toteaa.
- Kalastajanakin olen sellainen, että syön kaiken minkä kalastan.
Kalaa on riittänyt jokaiselle päivälle, ahventa ja muikkua
pääosin. Olen tarkka siitä mitä laitan suuhuni, koska ravinto on
iso osa terveyttä.
Vanha sielu
”Tulla ja mennä koko ajan”, on Svenin vastaus elämän tarkoitusta
pohtiessamme.
- Minulla on sellainen tunne, että olen aina ollut olemassa.
Arvelen, että takanani on jopa 50 000 sukupolvea. Olen kyllä
evankelisluterilaisen seurakunnan jäsen, mutta en oikein mitään
uskontoa.
Yrjö Kallinen on mies, jota Sven ihailee: - Hän on minun
johtotähteni, viisain mies, kansakoulupohjalta ministeriksi, istui
vankilassakin.
Ei ole Svenilläkään akateemista pohjaa, mutta sitäkin enemmän
synnyinlahjana saatua. Kirjoitustaitokin, joka ilmeni jo
kansakoulussa, kun opettajansa Håkan Teir määräsi jokaisen
kirjoittamaan runon. Sven vetäisi sellaisen helposti ja vielä
hyvän.
- Jakobsson jää sitten istumaan, määräsi opettaja, kun tunti oli
loppunut ja kysyi: ”Mistä sinä olet tuon runon keksinyt”?
Väittelimme pitkään ja hän sanoi vielä ottavansa selvää, mistä
minä olen sen oppinut. Yllättävää, ja reilua oli, että opettaja
tuli 15 vuotta myöhemmin liikkeeseeni pyytämään anteeksi
epäilyjään ja käytöstään.
- Runon kirjoittaminen ei ole ollut koskaan minulle ongelma, Sven
toteaa.
Mitä lie tuottaakaan vielä Sven-Olof Jakobssonin ehtymätön
tietopankki ja sen laajat verkostot. Ei ainakaan mitään
tyhjänpäiväistä, koska tämän ”pankin” aivoja ei rasiteta
politiikalla, eikä some-turhuuksilla. Kun mieli on vapaa
entisestä, kirjallisesta pakonomaisuudesta ja kun Sven pitää
itsensä timmissä kunnossa myös fyysisesti, niin varmaa on että
”kulissien taakse kurkistaja” ja ”unesta herättäjä” ilahduttaa
meitä vastaisuudessakin.
Lue Harri
Virolaisen arviointi kirjasta
|
Himokalastaja Sven syö kaiken mitä pyytää. Ahventa ja muikkua
pääosin, mutta on sitä saatu suurempiakin, kuten kuva osoittaa.
|
Mielen vaarat
- Salainen asiakirja nro 5
Sven-Olof Jakobsson
SJ-kustannus 2015
176 s.
28 e
Tässä jokin ei täsmää: Vaikka lääkkeitä syödään enemmän, eivät ihmiset
parane!
Jos historiamme
lahjakkaimpia neroja, kuten Einstein, Beethoven, Bell, Ford,
Churchill, da Vinci, Disney ja monet muut olisi testattu, olisivat he
kaikki saaneet diagnoosin ADHD ja lääkkeeksi amfetamiinia. Missä ovat
uudet nerot ja kansanjohtajat tänään? Onko lahjakkaimmat ja luovimmat
lapsemme huumattu?
YK:n Lapsen
oikeuksien komitea on huolissaan masennuksen ja itsemurhien korkeasta
tasosta suomalaisten nuorten keskuudessa. Samoin pitää komitea
kouluampumisia hälyttävänä merkkinä ja ihmettelee, miksi voimakkaiden
psykostimulanttien määräämistä lapsille ADHD-diagnooseissa ei ole
Suomessa vähennetty? Nämä lääkkeet kun ovat voimakkaasti riippuvuutta
aiheuttavia ja niiden käyttö sekä väärinkäyttö saattavat olla uhka
tuleville sukupolville ja yhteiskunnalle. Se, että lapsille annetaan
lääkkeitä, kun he tarvitsevat muuta apua, on lasten pettämistä.
Biopsykiatria on
syvässä kriisissä. Se ei ole ainoastaan muuttanut akuutteja
mielenhäiriöitä kroonisiksi, vaan se on myös medikalisoinut
normaaliuden. Vuonna 1987, juuri ennen kuin masennuslääkkeet tulivat,
hyvin harva amerikkalainen lapsi oli invalidisoitunut mielialahäiriön
vuoksi. 20 vuotta myöhemmin heitä oli jo puoli miljoonaa – ja tänään
vieläkin enemmän! WHO:n tutkimus osoittaa, että maissa joissa
psyykelääkkeitä käytetään vain minimaalisesti, voivat lapset
huomattavasti paremmin.
Tämän päivän
biopsykiatria olettaa, että psyykkiset sairaudet johtuvat aivojen
välittäjäaineiden kemiallisesta tasapainottomuudesta, mikä täytyy
”tasapainottaa” amfetamiinin tapaisilla huumeilla. Se on kuitenkin
tuulesta temmattu teoria, jolla ei ole minkäänlaista tieteellistä
pohjaa. Tämän teorian ovat hylänneet sekä johtavat tiedemiehet, kuin
myös Amerikan psykiatrialiiton johtavat psykiatrit ”lääketeollisuuden
muotoilemana harhana”.
|
Tulosta kirjan esite:
Voit jakaa esitettä ja
informaatiota
tästä tärkeästä asiasta
myös eteenpäin!
|
|
SALAINEN
ASIAKIRJA -SARJAN SAATAVILLA OLEVAT TEOKSET |
|
Kokkolan lehti 26.2.2015
|
|
|
