Kosmopoliitti siirtyi ajattomuuteen
Kun
seuraava Ultra on 500. lehti ja aikaa ensimmäisestä
numerosta on kulunut parin vuoden kuluttua puoli
vuosisataa, on vääjäämätöntä, että kaikki ensimmäisen
pioneerisukupolven edustajat eivät enää ole
keskuudessamme. Lehden perustaja ja päätoimittaja Tapani
Kuningas menehtyi viime vuosikymmenen viimeisinä päivinä.
Nyt oli vuorossa lehden ensimmäinen kirjoittaja ja
ulkomaankirjeenvaihtaja, kun pari viikkoa sitten Ultran
toimitukseen kantautui viesti Irma Weisenin siirtymisestä
ajattomuuteen.
Ultran pitkäaikaisin
avustaja ehti näkemään 498 lehden ilmestymisen, itse hän oli
kirjoituksillaan mukana yli sadassa Ufoajassa ja Ultrassa.
Ensimmäisessä Ufoajassa 1/1972 ilmestyi Irman artikkeli
Eurooppalainen parapsykologia tänään, perusteellinen juttu
jatkui vielä seuraavassa lehdessä. Hän asui miehensä
Jean-Pierren kanssa Sveitsissä ja oli tuossa vaiheessa
tutkinut parapsykologian ilmiöitä jo kymmenen vuoden ajan.
Heti ensimmäisessä jutussaan Irma teki sitä, mistä hänet
opittiin tuntemaan: välitti asiantuntevasti uusinta tietoa
rajatiedon kansainvälisen tutkimuksen huipulta.
Tälle vuosituhannelle
tultaessa Irma Weisen piti hallussaan ennätystä Ultraan
kirjoitettujen juttujen määrässä ja
Ultrapäiväesiintymisissäkin hänet taitaa ylittää vain
Rauni-Leena Luukanen-Kilde.
Vuonna 2005 ilmestynyt Irma
Weisenin ja Georg Lindströmin kirja Yhteyksiä ajattomuudesta
oli tavallaan Ultran ja Irman yhteistyön yhteenveto ja
summaus. Se on kattava esitys instrumentaalisesta
kommunikoinnista rajan takana olevien henkien kanssa. Tästä
aiheesta Irma oli kirjoittanut lukuisia artikkeleita ja useita
menestyskirjoja. Samalla se on ainut kirja, jonka Ultran
julkaisija Kustannus Oy Rajatieto on tällä vuosituhannella
kustantanut.
Itse tutustuin Irmaan
90-luvulla. Vaikka hän olikin jo vähentänyt panostaan lehden
avustamisessa, hänellä oli seuraavien parin vuosikymmenen
aikana tapana silloin tällöin soitella nuorelle
toimitussihteerille ja sittemmin päätoimittajalle
kiitelläkseen ja kehuakseen onnistuneista artikkeleista.
Nykypäivänä palaute tulee enimmäkseen sähköpostitse ja somessa
– eikä siinä mitään, ne ovat moderneja ja toimivia tapoja
kommunikoida, joita itsekin käytän. Mutta kokeneen
toimittajan, tutkijan ja kirjailijan äänen kuuleminen lämmitti
joka kerta sydäntä, ja tuntui aina henkilökohtaisemmalta kuin
viestit tietokoneen ruudulla. Jokaisessa kohtaamisessamme,
olipa ne sitten kasvokkain, puhelimitse tai kirjeitse,
välittyi aina "vanhan ajan" sydämen sivistys – kohteliaisuus
ja ystävällisyys - jota nykymaailmassa huomaa kaipaavansa.
Marko Kananen
Päätoimittaja
|