Pääkirjoitus 1/2015


  Wanha kansa yritti ja osasi


Tämän Ultran sivulta 16 alkaa raportti mainiosti sujuneesta Rajatietopäivästä Ultran toimituksella Kuhmoisten Kylämällä. Sieltä löytyy myös pieni selostus muurahaisten munituksesta, jonka välineisiin ja tekniikkaan saimme tutustua omakohtaisesti asiaan perehtyneen osaajan opastuksella. Muurahaisten munien kerääminen ja myynti oli laajalle levinnyt sivuelinkeino Suomessa aina 50-luvulle saakka.
    Munitus on vain yksi esimerkki "Wanhan kansan" konsteista ja sitkeydestä. Elantoa haalittiin luonnosta - järvistä ja metsistä - kaikkialta, mistä sitä oli mahdollista löytää. Jos ei aina ihan hengenpitimiksi, niin sitten lisätuloksi, "voiksi leivän päälle".
    Jos historian etenemistä seuraa vuosi kerrallaan, muutos ei tunnu kovin suurelta. Mutta jos muutoksen mittapuuksi ottaa sukupolvet, tilanne on toinen. Oma isäni eli nuoruuttaan Kainuun erämaassa käytännöllisesti katsoen luontaistaloudessa. Metsästys, kalastus, kaikkinainen luonnosta poiminen ja keräily olivat itsestään selvää ajankäyttöä. Eikä pelkästään siksi, että muita harrasteita ei olisi ollut tarjollakaan, vaan siksi, että päivällispöydän runsaus riippui oikeasti pyyntionnesta.

Nykynuorten maailmassa taas kovin usein uppoudutaan rannattomaan digitaaliseen maailmankaikkeuteen. Katsotaan korealaisia piirrettyjä samalla kun chattaillaan chileläisen nettituttavuuden kanssa. Kiinnostava elämä tuntuu olevan ruudussa, eikä välttämättä ulkona tai luonnossa. No, poikkeuksia toki löytyy.
    Parissa sukupolvessa koko maailma tuntuu muuttuneen. On ehkä tarpeetonta pohtia liikaa sitä, onko muutos hyvästä vai pahasta, ajan pyörää ei kuitenkaan voi kääntää ja muuttaa koko maailmaa entiselleen. Mutta se on varmaa, että edellisten sukupolvien yrittämisen tahtoa ja sisua ei pidä unohtaa, vaan sitä samaa henkeä on pidettävä yllä tänäkin päivänä.
    "Wanhan kansan" osaamista ja konsteja ei saa myöskään päästää unholaan, kun kerran keskuudessamme vielä on näitä vanhoja mestareita, joilta oppia. Jonkinlaista paluuta vanhoihin, koeteltuihin tapoihin on ollutkin jo nähtävissä esim. luomuruoan suosiossa.

Entäpä voisiko muurahaisten munitus tulla takaisin? Yritin vähän selvittää, onko asialle laillisia esteitä, ja pieneksi yllätyksekseni munien kerääminen rinnastetaan marjastamiseen ja sienestämiseen, joten se on jokamiehenoikeus – luonnollisesti luontoa ja maanomistajaa tarpeettomasti häiritsemättä.
    Hyönteisten hyödyntämisen ihmisravintona uskotaan olevan tulevaisuuden trendejä. Hyvää oli, paistettuna riisimuroihin verrattavaa, kertoo muurahaisen munia maistanut ystäväni.


Marko Kananen
Päätoimittaja

 


ALOITUSSIVULLE