Pääkirjoitus 7-8/2014


  Mistä näitä oikein tulee?


Nimittäin uusia mahtavia esiintyjiä, uusia upeita kirjoja, uusia kiinnostavia tapahtumia, uusia viisaita ystäviä…

Ultran Avointen ovien puolestatusinasta esiintyjästä vain yksi oli käynyt aiemmin Kylämällä. No, hän itse asiassa asuu samalla kylällä. Vuoden rajatietokirjaehdokkaista ainakin puolet oli esikoiskirjoja. Uusia ihmisiä ja uusia ajatuksia tuntuu tulevan vastaan joka puolella.

Tänään uutisissa kerrottiin Suomen olevan lamassa. Mutta ei se ainakaan henkistä lamaa näyttäisi olevan, tai ainakaan henkinen lamaannus ei ole levinnyt rajatietoon. Alan toiminta tuntuu olevan vilkkaampaa kuin pitkään aikaan ja uusia ajatuksia syntyy ja kasvaa joka puolella.

Vuosittain kysymme Ultrapäivien kävijöiltä, keitä he haluaisivat nähdä seuraavan kesän Ultrapäivillä. Eniten ääniä saavat – ihan luonnollisesti – vanhat tutut nimet. Eikä siinä mitään, toki tämänkin kesän Ultrapäivillä on mukana monia rajatiedon ”kiintotähtiä” kestosuosikki Rauni-Leenasta lähtien. Samalla olemme kuitenkin pystyneet pitämään huolen aina tärkeästä uudistumisesta: päiväohjelmassa ei ole yhtäkään samaa esiintyjää kuin viime vuonna ja melkein puolet pääohjelman esiintyjistä on mukana ensi kertaa. Usein uudet tuttavuudet, joilta ei osannut edes odottaa mitään erityistä, antavatkin sen hienoimman positiivisen yllätyksen.

Sama aktiivinen vire näkyy myös kustannustoiminnassa. Esimerkiksi Ultrapäivillä tulee ilmestymään ainakin kolme merkittävää kirjauutuutta. Mielenkiintoisia uutuuksia on tänäkin vuonna ilmestynyt jo läjäpäin, ja vuosi on vasta puolessa välissä. Ensi talvena tulee jälleen olemaan vaikea tehtävä seuloa vain 10 ehdokasta seuraavaksi Vuoden rajatietokirjaksi.

Jos on ehdokkaiden seulominen vaikeaa, yhtään helpompaa ei ole valinnan tekijällä. Esimerkiksi tänä keväänä osa ehdokkaista oli aihepiiriltään ja lähtökohdiltaan kovin kaukana toisistaan. Vaikkapa diplomi-insinööri Leino Utriaisen kirjoittama tieteellisen tarkka analyysi Statiinin uhrit ja Mikko Taskisen kosminen kanavoitu viisaus kirjassaan Uuden aikakauden ensimmäiset vuodet eivät ihan helpolla ole yhteismitallisia. Valitsijan urakkaa ei helpottanut myöskään se, että mukana oli esimerkiksi Hannamari Mäkelän Kuudennen auringon ajan kaltainen järkäle, jonka 752 sivua sisältävät oikeastaan kolme kirjaa yksissä kansissa.

Tämän kevään valitsija Mervi Löv toikin esiin kuinka kohtuutonta oli jättää valitsematta keskenään erilaisia teoksia, jotka olisivat ”omassa sarjassaan” ilman muuta palkinnon ansainneet. Yhtenä ratkaisuna hän ehdotti palkintojen jakamista esimerkiksi kolmessa eri kategoriassa. Omat ongelmansa toki tässäkin olisi. Rajatieto on lähtökohtaisesti niin monipuolista, että erilaisia kategorioita voisi olla lähes määrättömästi.


Marko Kananen
Päätoimittaja

 


ALOITUSSIVULLE