Pääkirjoitus 5-6/2014


  Kirja pitää pintansa


Digitaalisen maailman ilmaisine jakelukanavineen piti ajaa kulttuurituotteiden myynti ahdinkoon ja kansainvälistymisen piti jyrätä kansalliset kulttuurit. Mutta miten on oikeasti käynyt?

Ainakin Suomessa vaikkapa kotimaiset elokuvat pärjäsivät mainiosti kansainvälisiä suurtuotantoja vastaan ja viime vuoden katsotuin elokuva – 21 tapaa pilata avioliitto – oli kotimainen. Elokuvissa myös käytiin toiseksi eniten sitten vuoden 1983.

Vielä selvemmin kotimaisuus on valttia äänitemyynnissä, viime vuonna yli 70 %. Toissa vuonna uskomattomat yhdeksän kymmenestä myydyimmästä äänitteestä oli suomalaisia. Lisäksi viimeisen parin vuoden aikana äänitemyynnin alamäki on päättynyt.

Paperikirjan piti kuolla ja meidän kaikkien yöpöydältä löytyä enää vain e-kirja. Digitaalisuus on tuonut moneen tilanteeseen lisäsisältöä, mutta perinteinen kirja ei ole kadonnut mihinkään. Rajatiedon kirjojakin tuntuu ilmestyvän enemmän kuin koskaan ennen ja niiden kirjo on monipuolisempi kuin koskaan.

Samalla kun saamme nauttia englanninkielisen maailman miljoonapainoksiin yltävistä Eben Alexanderista, Lisa Williamsista ja Lorna Byrnestä - vain muutaman mainitakseni – käännöskirjojen maantieteellinen kirjo on ilahduttavasti laajentunut. Tästä kuuluu kiitos pienille, mutta sitäkin sitoutuneimmille kustantajille. Viime vuosina olemme saaneet lukea mm. ruotsalaista Anette Carlströmiä, ranskalaisia Allan Kardecin klassikoita, brasilialaisen Chico Xavierin teoksia… Jopa korkean kielimuurin takana ollut laaja venäläinen henkinen maailma on alkanut avautua Vladimir Megren Anastasia-sarjan myötä.

Kaikesta tästä kansainvälisyydestä huolimatta kaikkein silmiinpistävin piirre viime aikojen rajatietokirjallisuudessa on ollut laadukkaiden kotimaisten kirjojen suoranainen vyöry. Esimerkiksi Vuoden rajatietokirja -ehdokkaissa on tänä vuonna vain yksi käännöskirja, niin monipuolista ja kiinnostavaa on kotimaisten teosten tarjonta ollut.

Jostain syystä juuri nyt monet vuosia – jopa vuosikymmeniä – tekeillä olleet suurtyöt ovat kypsyneet samoihin aikoihin julkaistavaksi. Syksyllä nähtiin jopa 1000-sivuinen mystinen romaani ja tänä keväänä on ilmestynyt esim. Esko Mustosen elämänkerta Rajut sävelet, joka on 512 sivullaan, 250 kuvallaan ja yli kilon painollaan sananmukaisesti suuri teos.

Samalla rajatietokirjat ovat päässeet poikkeuksellisella tavalla esille valtamedioissa. Esimerkiksi perinteisesti penseänä pidetty Hesari on huomioinut parin viime kuukauden aikana sekä Yliluonnollisten ilmiöiden ensyklopedian että Katri Helenan uutuuden Taivaan tie näyttävästi sivuillaan.


Marko Kananen
Päätoimittaja

 


ALOITUSSIVULLE