Pääkirjoitus 4/2010

 

Kestävällä perustalla


Suomi on tuhansien järvien ja tuhansien yhdistysten maa.

Suomea pidetään myös Kalevaloineen ja shamanistisine menneisyyksineen eräänä henkisen kulttuurin kärkimaana. Muinaisusko lukuisine jumalhahmoineen onkin saanut jatkumoa runsaine rajatiedon ilmentymineen verrattuna vaatimattomaan väkilukuumme.

Vuosituhannen vaihtumisen tienoilla voitiin rajatiedon piiriin luettavien yhdistysten luku katsoa ainakin puolitoistasataisena ja lehtien nimikkeet vuosien aikana ovat lähennelleet satalukua.

Monet rajatiedon lehdet eivät kylläkään ole saaneet suomenkielellä pysyvää jalansijaa. Meillähän on ollut helpohkoa perustaa ja painaa lehdyköitä. Niinpä valitettavan usein on rajatiedon lehden julkaisemiseen ollut enemmän innostusta kuin taitoa ja resursseja. Muutama vuosi on jaksettu eräitä toimittaa. Onpa jäänyt joskus näytenumero ainoaksi todistuskappaleeksi hyvästä yrityshalusta. Toisinaan on nimenmuutoksilla yritetty antaa julkaisulle elintilaa.

Rajatiedon yleislehdistä Ultra on kyntänyt syvimmän ja pisimmän vaon, jos jättää pois suppea-alaisimmat terveysalan tai uskontoihin tai vain yhdistystarpeisiin tukeutuneet lehdet.

Vaikka Ultra on alkutaipaleellaan käynyt myös pientä hakua nimenmuutoksineen ja julkaisijoineen, niin Tapani Kuninkaan pitkä ja määrätietoinen toimitus- ja julkaisunäkemys lehden alusta alkaen on osoittautunut meidän oloissamme kestäväksi ja oikeaksi ratkaisuksi.

Samalle perustalle on sittemmin ollut hyvä rakentaa vuosittaiset Ultrapäivät ja muu kirjoihin liittyvä toiminta.
 

Valo Saikku

 

Ultran pääkirjoitussivulla esiintyvät välillä muutkin kuin päätoimittaja. Tällä kertaa kirjoittajana on Ultraa julkaisevan Kustannus Oy Rajatiedon hallituksen pitkäaikainen puheenjohtaja Valo Saikku.


ALOITUSSIVULLE