Kuinka moni saa Suomessa
toimeentulonsa rajatiedosta? Jos oli vaikea ilmoittaa
suomalaisten rajatiedon yhdistysten määrää (arviointini
edellisessä Ultrassa oli 500), vielä vaikeampaa on kertoa,
kuinka paljon tässä maassa on rajatiedon ammattilaisia.
Suunnilleen yhtä perustellusti voidaan puhua sekä sadoista että
tuhansista rajatietoa ammatikseen harjoittavista suomalaisista.
Rajatiedon ammattimaiseen puoleen
pääsee tutustumaan aika hyvin alan messuilla, joissa myös
vapaaehtoinen yhdistystoiminta on yleensä runsaasti edustettuna.
Kun katselee alan messujen esitteitä (messulehtiä ja –oppaita),
näytteilleasettajien joukossa on nykyisin runsaasti sekä
rajatiedon osakeyhtiöitä, kommandiittiyhtiöitä että toiminimiä.
Näytteilleasettajan nimestä ei tosin voi päätellä toiminnan
ammattimaisuutta. Joskus myös yhdistykset harjoittavat
ammatillista toimintaa.
Kun rajatiedon vanhimmat
kotimaiset yhdistykset ovat viime vuonna päässeet
kunnioitettavaan sadan vuoden ikään, ammatillinen ja kaupallinen
toiminta ei yhtäjaksoisesti ole päässyt vielä läheskään yhtä
pitkälle. Tosin tässäkin asiassa tarkka rajanveto on monessa
suhteessa hyvin vaikeaa. Joka tapauksessa vuosien 1975-76
tienoilla perustettiin mm. Kustannus Oy Rajatieto, Rajatiedon
Yhteistyö ry ja Via ry. Neljännesvuosisata sitten uusia alan
yrityksiä syntyi entistä useammin. Varsinainen korkeasuhdanne
oli kuitenkin vasta 90-luvulla, jolloin moni kotimaisen laman
seurauksena työttömäksi joutunut haki elantoaan rajatiedon
orastavilta markkinoilta.
Rajatiedon ammattilaisia löytyy
eniten vaihtoehtohoitojen alueelta. Yksistään reikihoitajia
arveltiin jo viisi vuotta sitten olleen Suomessa noin
kymmenentuhatta. Vaihtoehtohoidot ovat usein vain yksi osa-alue
henkilön ammatillisesta kokonaiskuvasta, joka voi joskus olla
värikäs ja laaja kuin sateenkaari pitäen sisällään sekä
perinteisen tohtorinväitöksen että lyhyitä viikonloppukursseja.
Vaihtoehtohoitojen alueelta yksi nimi nousee monipuolisuudellaan
toisten yläpuolelle: Frantsila, joka on kouluttanut
neljännesvuosisadassa tuhansia suomalaisia.
Rajatieto tarjoaa runsain mitoin
sekä harrastusta että ammatillista toimintaa. Niiden välinen
raja ei liene koskaan ollut kovin selvä. Ammatillinen ja
kaupallinen puoli tuntuu saaneen yhä enemmän jalansijaa. Se ei
ole yksinomaan hyvä tai huono asia. Joka tapauksessa rajatiedon
ammattilaiseksi siirtymistä ei pidä tehdä vähäisin perustein tai
pelkällä kokeilumielellä. Todellisuus on yleensä toisenlainen
kuin alan messuilla näyttää. Silti juuri messut on hyvä
näyteikkuna rajatietoon. Maaliskuun puolivälissä tätä
näyteikkunaa voi käydä katsomassa Tampereen Sampolassa.