Ultran artikkeli


PÄÄKIRJOITUS 9/2006
 

Luovaa rakentamista

  Helteinen ja kuiva kesä 2006 on asettumassa muistojen joukkoon. Kolmeen kesä kuukauteen mahtuu uskomattoman paljon asioita, kohtaamisia ja kulkemisia: kesäteattereista sukujuhliin, marjamatkoista veneretkiin, kesäjuhlista hautajaisiin. Monet meistä siirtyivät kesällä ainakin pieneksi ajaksi pois tavanomaisista ympyröistään. Entisellä kotiseudulla käynti palauttaa helposti jo unohtuneiksi luultuja asioita ja ihmisiä mieleen. Usein kesällä myös tapaa ihmisiä, joita ei ole nähnyt vuosikymmeniin, tai käy lapsuuden ja nuoruuden maisemissa – jotka ovat muuttuneet niin paljon, että niiden tunnistaminen tuottaa vaikeuksia.

Itse vietin kevättä ja kesää kesämökillä ennätyksellisen kauan, yhteensä noin kuukauden. Heinäkuussa tein pitkästä aikaa myös rakennustöitä, rakensin mökille terassin. Monenlaiset kesämuistot 40-50-luvun vaihteesta lähtien risteilivät mielessäni ahertaessani yksin Kivijärven rannalla. Rakentaminen on nykyisin helppoa, jos sitä vertaa sotien jälkeiseen aikaan, jolloin rakennustarvikkeita oli vaikea saada. Jo hiekan ja veden rahtaaminen rakennuspaikalle hevosvoimin oli suuren työn takana, kuten muistan kotitilallani tapahtuneen 50-luvun alussa. Noilta ajoilta löytyy myös ensimmäinen oma ”kirjallinen” dokumenttini, jonka kävin heinäkuussa katsomassa. Olen omakätisesti kirjoittanut navetan porrassementtiin tikkukirjaimilla TAPANI. Yli kulkeneet askeleet ja vuodet ovat kuluttaneet nimen himmeäksi, mutta päivämäärä näkyy selvästi: 17.6.1952.

Koululaisena rakentaminen kohdistui usein urheilupaikkojen ja välineiden tekemiseen, jotka 50-luvulla hoidettiin itse. Noiden aikojen omaperäisin luomus lienee ollut takapihan juoksuradan vesieste, jonka puomi on purettu jo vuosikymmeniä sitten, mutta vesihaudan monttu löytyy vieläkin. 60-luvulla rakentaminen jäi vähäiseksi omalla kohdallani, mutta avustin naapurin poikaa, kun hän rakensi Kivijärven komeinta laivaa, joka 70-luvulla sai nimekseen Ufotar.

Tampereelta Kylämälle muutto vuonna 1973 ja Kustannus Oy Rajatiedon perustaminen vuonna 1975 toivat rakentamiselle uusia ulottuvuuksia, sillä pian myös Ultra-lehti tarvitsi enemmän tilaa. Aluksi asia ratkesi kodin laajentamisella, mutta 80-luvun puolivälissä yhtiön oli syytä rakentaa erillinen rakennus arkistoa ja varastoa varten. Ultran toimitus muutti samaan remontoituun rakennukseen vasta toukokuussa 1991. Vuosikymmenen puolivälissä rakennus sai siiven, kun Ultran kirjasto- ja kokoustilat valmistuivat.

Kaikki meistä eivät joudu rakentamisen kanssa tekemisiin, mutta hyvin monella on omakohtaisia kokemuksia asiasta. Jälkikäteen voi todeta, että rakentaminen kasvattaa pitkäjänteistä suunnitelmallisuutta ja kärsivällisyyttä – yleensä myös luovuutta. Siinä on paljon yhtymäkohtia kirjan kirjoittamisen tai tutkimuksen tekemisen kanssa – se on elävää elämää.

Tapani Kuningas

  


< TAKAISIN  ULTRAAN  9/2006