Ultran artikkeli


PÄÄKIRJOITUS 4/2004

Löytöjä menneisyydestä

Vanhojen lehtien vuosikerrat ovat usein aarteita, joista voi tehdä mielenkiintoisia löytöjä. Harvalla ihmisellä on aikaa ja mahdollisuutta kaikkien ilmestyneitten numeroiden järjestelmälliseen tutkimiseen, mutta joskus pelkkä vanhan lehden käteen ottaminen johtaa löytöjen tekemiseen. Näin kävi itselleni äskettäin.

Eräänä maaliskuisena lauantaina olin aiheuttanut vanhan lasikannun särkymisen. Harmistuneena istuuduin kiikkutuoliin, jonka vieressä oli kirjaksi sidottu Kotilieden vuosikerta 1942. Sota-ajan lehti vie lukijansa aivan toisenlaiseen Suomeen, mihin viime vuosikymmeninä olemme tottuneet. Silmäni osuivat palstaan nimeltä Lasten suusta, josta arvelin löytyvän huumoria mielialani kohentamiseksi. Sitä löytyikin, mutta samalla huomasin törmääväni myös rajatietoon. Sellaiseksi ainakin tulkitsin seuraavan tekstin Kotiliedessä 10/1942.

5-v. Antero katselee Kuvalehteä, näkee siellä japanilaisen sotilaan kuvan ja sanoo äidilleen: ”Tiedätkö, äiti, minä olen ollut Japanissa.” – Äiti: ”Ai, sitä minä en tiennytkään, koskas sinä siellä olet ollut?” Antero miettiväisenä: ”Jaa, se taisi olla silloin, kun äiti ei ollut vielä syntynytkään.”

Vastaavia keskusteluja, jotka näyttäisivät viittaavaan jälleensyntymismuistoihin, on tullut aina silloin tällöin esille, mutta lasten suusta tulleet oudot lausumat on yleensä lopetettu lyhyeen. Siitä, mitä ei ymmärretä, tulee helposti huumoria.

Samasta Kotilieden numerosta löytyi paljon selvempääkin rajatietoa. Sotamarsalkka Mannerheim täytti kesäkuun 4. päivänä 75 vuotta. Sen kunniaksi rouva Katri Bergholm kertoi vaikutelmiaan Mannerheimista. Kirjoitus alkoi henkilökohtaisella muistelulla vuodelta 1919, jolloin kirjoittaja oli kohdannut valtionhoitaja Mannerheimin Kuopiossa. Keskusteltiin innokkaasti tulevista presidentinvaaleista. Katri Bergholm kirjoittaa:

Minä kysyin silloin puolittain leikillä, puolittain vakavissani, eikö ole olemassa sellainen ennustus, että hän tulee kolme kertaa pelastamaan maamme tuholta. Hän myönsi ehkä niin olevan, mutta katsahti samalla minuun vakavasti ja sanoi: ”Rukoilkaa, että se ennustus ei koskaan toteutuisi, sillä se merkitsisi niin ääretöntä kärsimystä Suomen kansalle, ja siitä Jumala meitä armahtakoon!”

Valitettavasti sotamarsalkkaan liittyvä ennustus toteutui – ja hänestä tuli viime vuosisadan suuri suomalainen.

Edelleen samasta lehdestä löytyi kirjoitus Villivihanneksia, jossa Kansanhuoltoministeriö antoi ohjeita luonnonvaraisten kasvien käyttämiseksi ruoan jatkoksi ja talven varaksi. Näihin aikoihin oli ilmestynyt Toivo Rautavaaran uutuuskirja Mihin kasvimme kelpaavat, johon Kotilieden kirjoitus perustui.

Lehtien vanhoja vuosikertoja selailemalla löytyisi uskomattoman paljon harvinaista ja mielenkiintoista rajatietoa. Siinä olisi loputon työmaa, sillä pelkästään ilmestyneistä Ultrista (joita on jo 351) löytyy miltei mitä tahansa. Muutamilla alan suomalaisilla lehdillä on vielä pidempi historia. Ensimmäisenä on mainittava Teosofi, jolla on menossa sadas vuosikerta, kuten Ultra-lehden sivulta 5 voi havaita.

Historiaa tehdään myös tässä numerossa, sillä Ultra julkistaa uuden kirjapalkinnon – Vuoden rajatietokirja. Vuoden 2003 rajatietokirjan palkintoehdokkaat löytyvät lehden sivulta 2. Uuden kilpailun voittaja julkistetaan Kylämällä helatorstaina Ultran avoimien ovien päivänä.

Tapani Kuningas   


< TAKAISIN  ULTRAAN  4/2004