Ultran artikkeli
  


 

PÄÄKIRJOITUS 3 / 2000

Tapani Kuningas:
Jakaantuminen voimavarana

Helmikuun alun presidentinvaalien yhteydessä tuli aika voimakkaasti esille, että Suomi ja sen kansalaiset ovat jakaantuneet kahteen eri leiriin. Tätä vaikutelmaa ovat lisänneet äänestystulosta havainnoineet kartat, jotka toivat monen mieliin vuoden 1918 kansalaissodan rintamalinjat tai ainakin ruuhkasuomen ja maaseudun välisen eron. Jakaantuminen voidaan nähdä monesta eri näkökulmasta, mutta aina sillä on myös myönteisiä vaikutuksia kielteisten lisäksi. On syytä muistaa, että jakaantuminen on elämän ja luonnon perusilmiöitä. Solun jakaantuminen on biologisen elämän keskeisin tapahtuma.

On selvää, että suomalaiset voidaan jakaa miltei asiassa kuin asiassa kahteen leiriin: miehiin – naisiin, nuoriin – vanhoihin, kaupunkilaisiin – maalaisiin, eteläsuomalaisiin – pohjoissuomalaisiin, oikeistoon – vasemmistoon, rajatiedon kannattajiin – rajatiedon vastustajiin. Jos näitä eri leirejä ei kuitenkaan olisi, meidän kävisi huonosti. Jos olisi vain miehiä tai vain naisia, ihminen ei selviäisi pitkään. Samoin, jos kaikki suomalaiset olisivat vain joko nuoria tai vahoja, maalaisia tai kaupunkilaisia jne., elämä kävisi sietämättömäksi. On siis selvää, että vain erilaisuuden avulla elämä on mielekästä ja kokonaista. Jotta pääsisimme kunnolla eteenpäin, me tarvitsemme sekä oikean että vasemman jalan. Samoin työ sujuu parhaiten, jos pystymme käyttämään sekä oikeaa että vasenta kättä. Yhtä hyvin yhteiskuntamme tarvitsee kehittyäkseen sekä oikeistoa että vasemmistoa.

Myös rajatiedon historiassa – ja miksei nykypäivässäkin – jakaantuminen on kovin tuttu ilmiö, joka voidaan nähdä sekä kielteisenä että myönteisenä asiana. Edellisen vuosisadan aikana teosofinen liike hajosi sekä Suomessa että maailmalla moneen eri leiriin. Samoin on käynyt lähes kaikkien muidenkin alan yhteisöjen suhteen. Voidaan tietysti sanoa, että yhtenäinen suuri joukko on vahvempi kuin lukuiset pienet ryhmät. Toisaalta lukuisat pienet ryhmät voivat olla kokonaisuuden kannalta monipuolisempi ja miksei myös nopeampi ja tehokkaampi ratkaisu kuin yksi suuri joukko.

Elämä joka tapauksessa opettaa meitä jatkuvaan valintaan. Emme voi ottaa vastaan kaikkea sitä, mitä meille tarjotaan. Jakaantuminen on usein välttämätöntä. Se on myös tavallisesti perusteltua ja hyödyllistä, kun vain muistamme samalla toteuttaa ihmisen perustehtävää: rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.

 


< TAKAISIN