Ihmeellinen poissaolo
–
Vapautuminen keskellä hyvin tavallista elämää
Jeff Foster

Kustantaja Kustannus Oy Taivaankaari
208 s.
25 e
Lainatakseni heti tähän alkuun kirjailijan omia sanoja; ”Jos jokin tässä
kirjassa tuntuu haasteelliselta, se johtuu vain siitä, että se on
haasteellista.”
Teos käsittelee ei-dualismia, Ykseyttä ja siten Vapautumista. Erikoista
teoksessa on se, että kirjailija itse kertoo Ykseyden kuvaamisen
sanoiksi, mahdottomana tehtävänä. Aihetta kuvaillaan kuitenkin kirjassa
erilaisilla paradokseilla ja vertauskuvilla. Sitä pyritään valaisemaan
kirjassa hyvin monin eri tavoin. Ja lopulta, ainakin jotakin tapahtuu!
Ensin ajatuksia herätellään mietelauseilla, sitten lyhyillä kuvaavilla
kertomuksilla. Jos Ykseys ei vieläkään avautunut lukijalle, on
seuraavana vuorossa kirjailijan haastattelu. Kertomukset jatkuvat, vielä
on aikaa Vapautumiselle ja kirjassa sivuja jäljellä…
Epäilemättä tämä on merkillisin kirja jonka olen lukenut pitkään aikaan.
Tämä teos on oikeastaan työkalu mielelle ja lisäksi viihdyttävä
kertomus. Luin kirjan kahdessa osassa ja hyvä niin, sillä käsitin
lukeneeni kirjaa kolmessa eri mielentilassa, ja mielentilani vaikutti
oleellisesti sen hetkiseen ymmärtämykseeni.
Aloitin kirjan iloisella ja avoimella mielellä. Toisella kerralla
tapahtuikin jotain hyvin erilaista, sulattelin kaikkea lukemaani
järjellä ja voi pojat sitä päänsärkyä. Ensimmäinen lause tuntui
järkevältä, kun taas seuraava veti maton ensimmäisen alta. Sivu ja sivu
toisen perään järjettömiä paradokseja, jotka rehellisesti sanottuna
alkoivat nostaa verenpaineitani ja kärsivällisyyttäni. Kohta suuttuisin
ja laittaisin kirjan sivuun. Aloin jo nauraa ajatukselle, että en kerta
kaikkiaan tajua tästä kirjasta yhtään mitään! Sitten muistin kirjailijan
jo kirjan alussa kehottaneen lukijaa seuraavasti: ”Älä yritä ymmärtää
mitään, mitä tässä kirjassa esitetään, vaan avaudu sille
mahdollisuudelle, että oivaltamista saattaa tapahtua. Anna sanojen vaan
huuhtoutua ylitsesi.” Niin, niin tietysti. Jatkoin lukemista, sitten se
tapahtui. Yhtäkkiä teos muuttui rytmiseksi, iloiseksi kertomukseksi
kirjailija Jeffistä, joka oli täynnä pursuavan kevyttä itseironiaa ja
räiskyvän hauskaa huumoria. Teos oli niin hauska ja hyvällä tavalla
absurdi, että vieläkin mietin oliko kirjailija tosissaan pyrkiessään
kirjoittamaan ei-dualismista ja Vapautumisesta, vai oliko tämä farssia
henkisestä kirjallisuudesta. Seuraava asia on ainakin selvä. En ole
minkään kirjan jälkeen ollut samaan aikaan näin huvittunut, hämilläni,
ja yhtä aikaa täynnä ajatuksia ja ilman yhtäkään. Yrititpä ajatella
maailmaa, elämää tai mitä tahansa sen sisällä niin tai näin, kaikki
johtaa lopulta paradoksiin.
Enkä todellakaan tiedä ymmärsinkö Ykseyden, vai meninkö Vapautumisessa
metsään tai suoraan sanottuna ”metsänpeittoon”, mutta hauskaa minulla
oli. Analyyttisen mielen lentäessä lomailemaa, näin todellakin metsää
puilta ja Vapauduin katselemaan kokonaisuutta.
Clare Gardiner
Valaistuminen,
vapautuminen, herääminen, havahtuminen.
Olemme tottuneet pitämään näitä sanoja itämaisiin uskontoihin, guruihin
ja mestareihin liittyvinä kaukaisina termeinä. Jeff Foster osoittaa
kirjallaan kuitenkin, että herääminen voi tapahtua kenelle tahansa,
tässä ja nyt.
Heräämisemme
esteenä ovat ainoastaan omat ajatuksemme ja uskomuksemme, tapamme ja
tottumuksemme. Jeff Foster haastaa sinua kirjassaan unohtamaan kaiken
tähän mennessä oppimasi ja tarkastelemaan elämää täysin uudella tavalla.
Henkisen tien
kulkemiseen liittyy monenlaisia harhaanjohtavia uskomuksia,
jotka pitävät meidät tiukasti unessa ja estävät tehokkaasti meitä
havahtumasta näkemään asiat sellaisina kuin ne todellisuudessa ovat.
Elämä ei kenties olekaan sellaista, millaista olet sen aina kuvitellut
olevan. Heitä ennakkoluulosi pois ja antaudu elämäsi ehkä mahtavimmalle
lukukokemukselle tämän hienosti ja herkästi kirjoitetun teoksen myötä,
joka on kuin virvoittavaa vettä väsyneelle ja lopen uupuneelle
henkiselle etsijälle. Koti ei ole enää kaukana.