Ultran kirja-arvostelu

Tommy Hellsten
Pysähdy – olet jo perillä, 12 oivalluksen polku

Minerva Kustannus Oy 2009, 224 sivua

Hellstenin kirja on osuva yhdistelmä matkakirjaa, omia ja toisten kokemuksia sekä arjen psykologiaa. Tavallaan se on myös eräänlainen rajatiedon kirja niille, jotka eivät halua ajatella elämästä, kuolemasta tai henkimaailmasta rajatiedon harrastajien termein. Koskettava ja syvä teksti vie mukanaan. Tilanteet, joista kirjailija puhuu, ovat kaikkialla ympärillämme, mutta osaammeko nähdä kohtaamiamme asioita juuri siten kuin Hellsten toivoo, on jo eri asia. Niin moni haluaisi unohtaa kuulemansa ja näkemänsä pelkästään sen vuoksi, että on kiire ja jokaiselta vaaditaan miltei neron papereita selvitäkseen nykymaailmasta.

Kaksitoista polkua merkitsee Hellstenin kirjassa kahtatoista lukua. Nouse vuorelle, Avaa portti, Kuuntele saarta, Uskalla ulos rooleista, Armahda itseäsi – armahda muita, Rakasta vastavirtaan, Vaali hitautta, Anna rakkaudelle mahdollisuus, Kohtaa suru, Ota onni vastaan, Avaudu unelmille ja Suostu luotavaksi.

Jaksammeko syventyä luonnon hoivattaviksi, maisemien ja eläinten lohdutettavaksi. Kenties maailma onkin vain hitaiden nautittavaksi. Jokaisen pitäisi osata olla hitauden mestari. Kiiruhda hitaasti, hiljaa hyvä tulee, ovat tuttuja kaikista kirjoista, jotka kosiskelevat lukijaa pysähtymään oikealla tavalla. Raaka maailma miltei pilaa elämämme, jos annamme sen vain tapahtua. Miten sulkea korvat haistattelulta, itsekkyydeltä, vihalta, kostolta, jopa rakkaudelta! Entä miten meiltä käy oman itsemme tiedostaminen? Media ja työelämä ja perheyhteisöt tuntuvat olevan pullollaan nykyajan narsisteja ja vallankäyttäjiä, mutta miksi ns. hyvä ihminen antaa väärää valomerkkiä – miten korjata hyvän ihminen itsetunto! Johtamisen viisaus, häpeä, keinutuoli ja takkatuli pyörivät lukijan mielessä, kun hän huomaa, miten ajatuksia voisi rukata uudelleen. Suorittaminen, ei eläminen, on liian monen kohdalla sitä oikeaa elämää, kunnes tulee pysähdys.

Hellsten luettelee tärkeitä asioita lapsista, rajoista ja toisten kunnioittamisesta. Juuri nyt tuntuu siltä, ettei edes kuolema pysäytä sitä sirkusta, mikä juuri on meneillään vaikkapa Michael Jacksonin hautapaikasta, lasten, suvun kahnausten sekä muiden läheisten suhteen. Kunpa osaisimme rakastaa pyyteettömästi.

Surun ja käsittelemättömien tunteiden kohtaaminen koettaa tuoda esille myös monien unohtamat sotaorvot ja heidän kohtalonsa. Miltä tuntuu joutua kymmenvuotiaana metsätöihin ja tai auran varteen, miltä tuntuu koettaa korvata romahtanut äiti, joka ei jaksa enää mitään, ottaa edes pullapeltiä uunista? Naapurit kadehtivat sitäkin mitätöntä korvausta, jonka orvot saivat. Korvaus ei likimainkaan riittänyt tarpeisiin, jotta voisi elää normaalisti. Kateus estää nytkin joitakuita maksamasta ihmiselle, joka on tehnyt tilatun työn ja odottaa kuukausia palkkiotaan. Konkursseja tulee, itsetunnon menetyksiä tulee – aivan vääristä asioista.

Antaisin tämän kirjan vaikkapa rippilahjaksi, mutta se käy kaikille, jotka kaipaavat rakkautta. Kaikki alkaa omasta itsestä ja kunnioituksesta. Hellstenin kirjat uppoavat uhriinsa, se kohtaa juuri lukijan maailman – tällainen on hyvä kirja.

Tuula Pelttari

Aloitussivulle