Ultran kirja-arvostelu |
|
Masaru Emoto Veteen kätketyt viestit Michael-Kirjat 2005, 190 s.
Masaru Emoton kirja on vihdoin ilmestynyt Michael Kirjojen kustantamana suomeksi. Monet ovat vuosien ajan ihastelleet Emoton ottamia kuvia vedestä ja nyt voimme lukea koko tarinan hänen kirjastaan. Veteen kätketyt viestit on vaikuttava tarina siitä, kuinka Emoto oivalsi voivansa kuvata veden taltioiman tiedon jäädyttämällä veden, ja sitten kuvaamalla tuon veden kristallisoituneen kiteen. Huomioitavaa on, että vesi saattaa olla niin kemikaalein tai ajatuksin saastunutta, ettei kiderakennetta suinkaan aina synny. Emoton ryhmä kerää aina useita kymmeniä näytteitä kustakin kuvattavasta vedestä ja valitsee niistä tyypillisimmän edustajan kuvattavaksi. Ryhmä pyrkii toimissaan täyteen tieteelliseen toistettavuuteen ja siksipä kirjan sanoma onkin niin vaikuttava. Emoto sanoo, että esittämällä vedelle sanoja tahi ajatuksia ja rukouksia, voidaan veden laatu muuttaa. Muutos voi olla negatiiviseen suuntaan, tai positiiviseen suuntaan. Hätkähdyttävin huomio on se, että kirjassa kuvatun riisikokeen avulla kyettiin osoittamaan, että jopa negatiivinenkin huomio on parempi kuin ei huomiota ollenkaan. Emoto sanoo, että koska ihminen ja planeetta ovat molemmat pitkälti vettä, tai veden peittämiä, on vaikutus meihin sama kuin veteenkin. Sanojensa vakuudeksi Emoto esittää kirjan kahdessa jaksossa kymmenittäin upeita kuvia, jotka konkretisoivat hänen sanomansa. Vesi muodostaa jäätyessään kiteitä, jotka toden totta vastaavat niihin esitettyyn ajatukseen. Puhtain ja täydellisin Emoton kuvaamista kiteistä saatiin aikaiseksi sanaparilla rakkaus ja kiitollisuus. Se onkin kirjan sanoma tiivistettynä, sillä kirjailija kehottaa meitä kaikkia elämään rakkaudessa ja kiitollisuudessa ja osoittamaan sitä ympäristöllemme. Katsoessa suurten kaupunkien vesijohtovedestä otettuja kuvia on pakko myöntää, että sen näköistä elotonta möhjöä ei tee mieli juoda, vaan kiitollisuudella ja rakkaudella juo mieluummin vuoristopuron taikka Mozartin sinfonian säestämää musiikkia. Kääntäjien valitsema sinä-passiivin käyttö hidastaa ajoittain lukukokemusta, häiritsemättä kuitenkaan kirjan kokonaisuutta, joka muodostuu sen upeista kuvista ja positiivisuuden täyteisestä viestistä, jonka mukaan ihmiset voivat tietoisuudellaan vaikuttaa ympäristöönsä.
Saku Mättö
Masaru Emoto
|
|
