Ultran kirja-arvostelu |
|
Eckhart
Tolle: Harjoituksia
Läsnäolon voimasta Basam Books 2003, 143 s. Tämä harjoituskirja opettaa käytännössä, kuinka
voi toteuttaa viime vuonna suomeksi ilmestyneen Läsnäolon
voiman opetuksia arjessa. Harjoitusten lisäksi siinä on lainauksia
ensimmäisen kirjan pääajatuksista. Siksi sitä voi käyttää, vaikka
ei olisi lukenut pääteosta. Tai jos Läsnäolon
voima on tuntunut liian tukevalta paketilta, harjoituskirja voi toimia
johdantona siihen. Tolle kehottaa lukemaan mietiskellen, välillä pysähtymään
ja miettimään hetken hiljaa sanomaa. ”Kun luet meditoiden, et lue
niinkään uutta tietoa saadaksesi, vaan astuaksesi lukemasi myötä
uuteen tietoisuuden tilaan”, hän neuvoo. Harjoitukset alkavat mielestä vapautumisella, toisin
sanoen siirtymällä ajatusten tarkkailijaksi. Niin voi päästä
ajatuksen tuolle puolen, josta löytyy kauneus, rakkaus, luovuus ja sisäinen
rauha. Mielen virtaan voi saada myös katkoksen kohdistamalla huomio täydellisesti
tähän ja nyt, läsnä olevaan hetkeen. Silloin ei ole enää ajan vanki,
ei menneisyyden, eikä tulevaisuuden. Kaikki tapahtuu tässä ainoassa
hetkessä, joka meillä kulloinkin on, nykyhetkessä. Siinä piilee Tollen
mukaan vapautumisen ja valaistumisen avain. Valaistumisen hän sanoo
yksinkertaisimmillaan tarkoittavan ajatusten ylittämistä.
Myös pelon voi saada häviämään, koska se
kohdistuu useimmiten siihen, mitä voisi tapahtua, ei nykyhetkeen. Opetukset ovat paljolti itsensä tarkkailua, että
pystyisi elämään nykyhetkessä ja tuntemaan olemisen ja elämän iloa.
Tolle sanoo, ettei tärkeintä ole, mitä
teemme, vaan miten sen teemme. Samoin hän opettaa esimerkiksi luonnon kauneuden
tajuamisen lisäksi näkemään kauneuden muotojen tuolle puolen. Sieltä
löytyy aina jokin syvä, pyhä sisin ydin, jota ei sanoin osaa kuvata. Se
paljastaa itsensä vain läsnäolon hiljaisuudessa. Kirjassa on myös harjoituksia kärsimyskehon
samaistumisen tiedostamisesta ja siirtymisestä sen ”tyyneksi
katselijaksi” ja kärsimyksen ruokkiminen lopettamiseksi. Se
saattaa olla vaikeaa. Vanhan tutun, onnettoman itsensä menettäminen
vaatii uskallusta, joskus apuakin. Kärsimyskeho on elävää menneisyyttä,
jonka voi voittaa nykyhetken voimalla. On myös ihmissuhteiden henkisiä harjoituksia ja
ohjeita antautumisen viisaudesta. Antautuminen merkitsee läsnä olevan
hetken hyväksymistä ehdoitta. Se ei kuitenkaan tarkoita alistumista. Samoin kirjasta löytyvät omat harjoitukset
sairauden muuttamiseen. ”Poista aika sairaudesta. Poista siitä
menneisyys ja tulevaisuus. Anna sen pakottaa itsesi voimakkaaseen
tietoisuuteen läsnä olevasta hetkestä – ja katso mitä tapahtuu”,
opettaa Tolle. Olen nähnyt Eckhart Tollen oppien toimivan lähipiirissäni,
eli kohtalaisesta katastrofista onnelliseen oloon ja hehkuun. Siksi
kiinnostuin alun perin tästä kirjasta. Vajaa viikko ei kuitenkaan riitä
kovin mietiskelevään lukemiseen, eikä kaikkien harjoitusten tekemiseen,
mutta jo sinäkin aikana tapahtui jonkinlainen herääminen, josta on hyvä
jatkaa. Voin suositella kirjaa hyvänä oppaana henkisen tien etsijöille, joko yksin, tai Läsnäolon voiman jatkona tai alkupalana. Mikseipä vaikka limittäin lukien. Kaija
Vuorilampi
|
