Matias Päätalo

Tähtiä ja outoja ilmiöitä

UFO-Finland ry. 2006
227 s.

Kirja on viimeisin helmi UFO-Finlandin julkaisemassa sarjassa ja "pakollista" luettavaa ufoista vakavasti kiinnostuneille. Matiaksen pitkäaikainen kokemus ufoilmiöstä ja hänen kolme pääharrastustaan - tähtitiede, ufot ja luonnontieteellinen ajattelu - antavat hyvän taustan kirjan tiedoille. Ensimmäisen luvun otsikko "Alussa pää oli autio ja tyhjä" jo antoi luvan odottaa mielenkiintoisia lukuhetkiä.

Matias on harrastanut ufoja aktiivisesti 1960-luvun puolivälistä lähtien. Omista elämänvaiheistaan kertoessaan hän samalla tuo esiin ufoharrastuksen ja -tutkimuksen kehityksen Suomessa. Oulun seutu laajasti ymmärrettynä onkin aina ollut tärkeä niin ufotutkimuksen kuin ufotapausten kannalta. Matias vyöryttää esiin suuren joukon merkittäviä henkilöitä, joiden kanssa hän on toiminut yhteistyössä.

Kirjassa on runsaasti uutta tietoa monista tapauksista, muun muassa Saapungin "tiskivesijutusta", Pyyvaaran merkillisestä ja hyvin dokumentoidusta "pataufosta" ja Murtoselän havainnoista. Myös ulkomaiden ufotutkimuksen tilanteista on tietoja. Otteet 1950-luvun ufoja koskevista lehtiartikkeleista antavat muistutuksen siitä, millaista alkuaikoina on ollut.

Ufot ovat monitieteellinen ongelma, ja Oulussa sitä ei todeta vain teoreettisesti. Siellä toimii tutkimusryhmä "Tiede ja ufot", joka on ansiokkaasti tehnyt ja järjestänyt jälkitutkimuksia tärkeille tapauksille.

Juuri niin pitäisi ufotutkimuksessa toimiakin eli käyttää hyväksi mahdollisimman monen tieteenalan erikoistuntemusta, tapauskohtaisesti ja tarpeen mukaan.

Minä jäin kaipaamaan monia yksityiskohtia tapahtumien kuvauksissa kuten esimerkiksi ilmansuuntia, etäisyys- ja kokoarvioiden perusteita ja eri suunnista leikkaamisen käyttämistä etäisyyksien määrittämiseen. Myös olisin odottanut mainintaa Plesetskin rakettilaukaisuista, jotka sentään aiheuttivat melkoisesti päänvaivaa Suomen Ufotutkijat ry:lle 1970-luvulla.

No, kaikkeahan ei voi yhteen kirjaan laittaa.

Kirjassa pohditaan ufo-ongelmaa varsin vahvasti luonnontieteen kannalta ja tähtitieteen antamien lähtötietojen pohjalta. Kontaktitapauksetkin kyllä mainitaan, mutta ne jäävät sivuosaan. Mielenkiintoisia uusia työkaluja ovat ufojen ratkaisukaava ja uusi diagrammi esittämään ufojen ärsykekenttää. Ratkaisukaava on edelleen kehitetty Hynekin SP-indeksistä ja nimeltään Hynek-Salonen-Päätalo-ufokaava.

Toivottavasti kirja saa paljon lukijoita, sillä siinä on saatavilla runsaasti perustietoja ja virikkeitä ufoharrastuksen tueksi.

Olavi Kiviniemi