Ultran kirja-arvostelu
Tähdet Biokentässä ja taivaalla
Lille Lindmäe
122 sivua
Kääntäjiä Sinikka, Paavo, Tiiu, Ulla Oksanen ja Kaija Aho
Painettu Virossa 2008
Kautta aikain ihminen on tuijotellut
tähtiin ja koettanut etsiä kädestä tulevaa ja mennyttäkin. Kaipuu on ollut
suuri, ja nyt Lille tässä toisessa kirjassaan kertoilee erikoisista
asioista. Osa tiedemiehistä epäröi, osa on kiinnostunut, mutta yhtä kaikki
jotakin on löydetty. Kartoitus etenee niin tähtitieteessä kuin
ihmismielessäkin. Tähtien mukaan on aina eletty ja rakennettu historiaa.
Ensin Lille tuo esiin kirjan
syntytarinan sekä kertoo kanavoija ja selvänäkijä Marjasta, selväunista,
kanavoija ja selvänäkijä Sinikasta, aura-soma-väriterapeutti Leenan
näkemyksistä ja kanavoija ja selvänäkijä Luulesta (kyse ei ole monelle
tutusta Luule Viilmasta).
Olisi ollut Lillen ja lukijoiden
kannalta hyvä, jos kirjassa esiintyneet selvänäkijät olisivat kaikki
esiintyneet alusta asti omilla nimillään, jotkut kertovat vain
etunimellään asioista. Kirjan sivuilla vyörytetään niin monitahoisia
asioita, että niissä on nieleksimistä. Sen vuoksi olenkin utelias
tietämään, miten Lillen kirja otetaan vastaan tutkijapiireissä. Toki
samankaltaisia asioita ovat muutkin selvänäkijät tuoneet kirjoissaan
esille, eri tavoin vain. On hyvin todennäköistä, että näkijöille ja
parantajille avataan nyt laajemminkin teitä maailmankaikkeuden
tietopankkeihin. Lukiessa huomaa, että Lillellä on asiaa ja kiehtovia
kysymyksiä sekä mahtavia värivalokuvia kirlian-tekniikalla otettuina.
Ihmisillä on käsissään omanlaisensa
tähtikartta, ja ihminen osallistuu maailmankaikkeuden elämään. Lille
kertoo biokentistä, viiden valokimpun yhteydestä sormensa biokenttään sekä
monipuolisista energiatasoista.
Monet selvänäkijät ovat painottaneet,
että maan päällä on lukuisia ihmisiä, jotka ovat tulleet tähdiltä, kierto
planeetoilta toiselle erilaisissa kehoissa on tullut jo tutuksi tiedoksi,
mutta koskaan tästä ei puhuta liikaa. Lille kertoo tähtikehomme
sijaitsevan henkisessä alkiossa, ja syventää omaa tähtikarttaansa, hän tuo
esiin kanavoija ja selvänäkijä Anjan ja puhuu astrologin sanomasta,
Lillentähdestä, valtameristä ja tähdistä ja muutoinkin veden merkityksestä
(asiaa on enemmänkin tuonut julki toinenkin kirjailija, voittoisa
Veteen kätketyt viestit & Veden salainen elämä/ Masaru Emoto), Meistä
jokainen on todellakin vastuussa vesialueista.
Maa on muutosprosessissa ja aikakaudet
vaihtumassa. Lille kertoo myös DNA:n rakenneosasta ja siihen liittyvästä
henkisestä DNA:sta. Energiat muuttavat kaikkia ja kaikkea, mutta Lille
juttelee näkökannoistaan koskien feministejä, mies- ja naisenergiaa ja
lopulta hän vyöryttää esiin keskustelun kasvottoman olennon kanssa.
Kirjassa on Jakatzin ohjeita
lääkäreille, jaloista, rauhasista, ruumiinpainosta, ajatuskentän
tyhjentämisestä ennen nukkumaanmenoa ja loman tarpeellisuudesta. Lisäksi
Lille tuo julki lisää aineistoa kirjan energiatasolle, hän kertoo usein
toistuvista unista, yksinäisyydestä ja tarjoilee lisäkysymyksiä.
Vanhan tiedon etsiminen, kielet tässä
elämässä ja värien merkitykset kiinnostavat aina, ne ovat kaikkien
näkijöiden omaisuutta. Sielun laulu, uusi asuinpaikka, Mona Lisan
sielullinen taso kutsuu luokseen - Leonardo Da Vinci on ollut aikamoinen
tekijä ja Lille aikamoinen näkijä. Lukija varmasti hengästyy kirjan
tarjoamista näkemyksistä. On erittäin mielenkiintoista seurata, mitä
kaikkea tämä kirja saa aikaan. Kirjan loppupuolella on tietenkin Lillen
toivomuksia, ja myös unisanoma.
Lille kertoo kirjansa olevan uuden
ajan oppikirja ja heittää haasteen tutkijoille. Lille odottaa ja niin me
muutkin. Painovirhepaholainen esiintyi kerran, mutta ei häiritsevästi.
Lauseita olisi saanut lyhentää, lukijan ote saattaa herpaantua ajoittain.
Energioista aletaan vasta kunnolla päästä tuntumaan ja monia yllätyksiä
lienee tulossa.
Tuula Pelttari
|
