Ultran kirja-arviointi

Deepak Chopra
Kolmas Jeesus - Kristus jota ei voi sivuuttaa

Kustannusosakeyhtiö Sammakko 2009

Deepak Chopra tulkitsee kirjassaan Kolmas Jeesus - Kristus jota ei voi
sivuuttaa Kristinuskon peruspilarit täysin uudestaan. Nimi kolmas Jeesus on
hieman harhaanjohtava, sillä Jeesuksia on kyllä edelleen elänyt vain yksi.
Sen sijaan häneen on suhtauduttu monin tavoin: on Bethlehemissä syntynyt
nasaretilainen puuseppä, joka eli hieman yli 30-vuotiaaksi, ja jonka
opetuksista syntyi kristinusko. Sitten on se Jeesus, joka on toiminut
institutionalisoituneen kristinuskonnon ja -kirkon keulakuvana jo yli 2000
vuotta. Viimeksi mainittua Jeesusta on kirkkon piirissä viimeisten kahden
tuhannen vuoden ajan käytetty paljon pelon ja häpeän kaltaisten tunteiden
lietsomiseen.
Nyt Chopra, jonka oma uskonnollisuus on sekoitus itää ja länttä, tulkitsee
Jeesuksen opetukset uudelleen, löytäen niistä uudenlaista ymmärrystä,
rakkautta ja tien kohti valaistumista. Chopra on eittämättä tehnyt valtavan
työn tutkiessaan, kuinka eri uskontokunnat ovat mitäkin Jeesuksen opetuksia
tulkinneet ja ymmärtäneet. Kirja on täynnä lähdeviitteitä eri raamatun
kohtiin, erityisesti vertailuja eri evankeliumien välillä, viittauksia
gnostilaissiin ja fundamenalistisiin opetuksiin, jne. Edellisen lempeä
Jeesus ja jälkimmäisen jyrkkä Jeesus eivät kumpikaan ole se "oikea Jeesus",
sillä raamatusta löytyy kohtia, jotka tukevat kumpaakin näkemystä tästä
kiistellystä hahmosta. Chopra ehdottaakin, että ainoa toimiva keino
noudattaa Jeesuksen opetuksia, on sovittaa ne yhteen oman henkisen
ymmärryksensä kanssa.
Jeesus oli jumaltietoisuuden, valaistumisen korkeimman asteen saavuttanut
ruumiillistuma, joka koetti elinaikanaan pelastaa koko maailman opastamalla
muitakin jumalatietoisuuteen. Hänen visionsa tulevasta maailmanhistoriasta
oli kuitenkin aikaansa edellä. Jeesus julisti luonnon korjaantuvan ennalleen
takaisin Eedenin paratiisiksi, sotien ja riitojen häviävän, ihmisten välille
syntyvän sielujen yhteyden, jokaisen ihmisen arvokkuudesta Jumalan lapsena,
egon kuolemisen kautta ihmismielen vapautumisen kaunasta, peloista ja
epäluuloista, sydämellisestä suhtautumisesta lähimmäiseen, kaikkien
sairauksien häviämisestä sekä Jumalan laskeutumisesta maanpäälle
läsnäolevaksi. Vasta nyt 2000 vuotta myöhemmin olemme heränneet
tiedostamaan, että näin kuuluisi olla, mutta meillä on hyvin vähän kykyjä
toteuttaa nämä kaikki.
Chopra analysoi kirjassaan, jota voisi yhtä hyvin kutsua Valaistumisen
evankeliumiksi,
tarkasti Jeesuksen opetuksia ja sitä kuinka ne mahdollisesti ymmärrettiin
hänen aikanaan, miltä ymmärryksen tasolta ne nyt nähdään ja mitä Jeesus
todellisuudessa opetuksillaan tarkoitti. Chopra valottaa ymmärrettävästi,
miltä tavalliselta lammaspaimenelta on saattanut tuntua esimerkiksi
vuorisaarnaa kuunnellessaan: kuinka tuntematon puuseppä voi luvata köyhälle
ja kipeälle taivasten valtakunnan avaimet. Pystyikö saarnaa kuunnelleista
kukaan ymmärtämään mitä sillä tarkoitettiin? Harvahan Jeesuksen opetuksia
tänä päivänäkään ymmärtää ja vielä harvempi pyrkii elämään niiden
mukaisesti.
Jeesus opetti kyllä työkaluja valaistumisen tielle, mutta koska niitä ei
olla täysin ymmärretty, ne on sivuutettu kirkkomme opetuksissa. Chopra on
löytänyt raamatusta useita kohtia, joissa Jeesus puhuu meditaatiosta,
kontemplaatiosta, rukouksesta, armosta, rakkaudesta, uskosta, pelastuksesta,
ykseydestä, mutta näistä kirkonpiirissä on säilynyt yleisinä opetuksina vain
rukous ja ulkopuolelta suotava armo ja pelastus, (joihin jumaltietoisuuteen
pyrkivällä ei ole mitään vaikutusmahdollisuuksia).
Uudesta testamentista Chopran on löytänyt Jeesuksen, joka tarjoaa
henkilökohtaista yhteyttä itseensä sekä Jumalaan. Hän esittää Jeesuksen
kosmisena Kristuksena, henkioppaana, jonka opetus ei enää olekaan
kristillisen kirkon yksinoikeus.
Analysoidessaan kristinuskon historiaa ja ihmisten suhtautumista Jeesukseen,
Chopra on löytänyt viisi eri tapaa ymmärtää Jeesus: rationaalinen-,
mystinen-, skeptinen-, kirjaimellinen- ja tajunnallinen näkökulma.Chopra
itse allekirjoittaa näkökannan tajunnallisesta Jeesuksesta: hän on olemassa
omassa mielessämme jumalatietoisuuden tasolla.
Kolmannen Jeesuksen seitsemännessä luvussa Chopra pohtii ja tulkitsee
uudelleen Jeesuksen 15 tunnetuinta opetusta. Hyvän henkisen kasvun
opaskirjan tavoin jokaista opetusta varten on suunniteltu harjoitus, joita
tekemällä pystyy kasvamaan niihin mittoihin, että pystyy soveltamaan
opetuksia omaan elämäänsä. Chopra erittelee myös, kuinka ihminen alkaa
muuttua hänen kiivetessään henkisiä portaita yhä korkeammalle. Puoliväliin
päästyä ymmärrys on laajentunut jo sen verran, että tarvitaan uusia
harjoituksia.
Kirjan perimmäinen tarkoitus lienee valoittaa Jeesuksen itsensä perimmäisiä
tarkoituksia: auttaa ymmärtämään, että sielullisen elämän ja
jumaltietoisuuden saavuttaminen ovat elämän perimmäinen tarkoitus. Tämän
kautta ihminen löytää sekä sisäisen- että ulkoisen maailmansa ja kaikki
loppu tasapainottuu itsestään. Ja sielu ei löydy kaukaa, vaan jokaisen
sisimmästä, persoonaamme piilotetusta osasta. Tähän tarvitsemme kuitenkin
työkaluja. Niitä meille antoi ajanlaskumme alussa Jeesus ja tänä päivänä
niitä antaa Deepak Chopra tässä kirjassaan. "Älkää mukautuko tähän
maailmaan, vaan muuttukaa, uudistukaa mieleltänne" (room 12:2).
Kirja laittaa pohtimaan, miksi omaa uskontoamme on sensuroitu niin paljon
sen alkuperäisistä opetuksista. Miksi karmaa pidetään idän mystiikkana,
vaikka jo ala-asteen uskontotunneilla opitaan Jeesuksen sanat "mitä ihminen
kylvää, sitä hän myös niittää". Jeesuksen opetukset sopivat kaikkiin
maailman uskontoihin, sillä ne kaikki tähtäävät samaan: valaistumiseen eli
jumaltietoisuuden saavuttamiseen.
Kaiken analysoinnin, auki kirjoittamisen ja vanhojen tekstien vuoropuhelujen
jälkeen Chopra tekee jotain hyvinkin rohkeaa: hän ryhtyy itse pohtimaan,
kuinka Jeesus olisi suhtautunut nykymaailman eettisiin kysymyksiin:
aborttiin, suhtautuminen homoseksuaaleihin, naisiin ja värillisiin, naisten
oikeuksiin, sotiin, jne.
Chopran teos johdattaa lukijan Jeesuksen syvimpään sanomaan: ymmärryksen ja
suvaitsevaisuuden tielle. Jeesus nähdään tässä teoksessa rajat ylittävänä
opettajana, jonka sanoma lähimmäisenrakkaudesta, suvaitsevuudesta ja
myötätunnosta tavoittaa koko ihmiskunnan. Kolmas Jeesus on kirjoitettu hyvin
objektiivisesta ja akateemisesta näkökulmasta. Mutta juuri kirjan
akateemisuus painostaa miettimään, onko tutkijan itsensä näkökulma ja
ymmärrys kuitenkaan totuus, onhan sekin aina vain yksi näkökulma. Jos
viimeisen 2000 vuoden ajan koko ihmiskunta on tulkinnut Jeesusta väärin,
kuinka sitten Deepak Chopra on yksin löytänyt sanoman ytimen sen
aitoudessaan? Kolmas Jeesus tulee varmasti nostamaan tätä kysymystä esille
eri puolilla maailmaa ja varsinkin uskovaisten taholta kristinuskon
piiristä. Choprahan julistaa, ettei Jeesuksen opetukset edes liity
kristinuskoon vaan kuuluvat kaikille. Toisaalta Chopra tulkitsee Jeesuksen
opetukset rakkaudesta kumpuaviksi, joten kuinka ne voisivat olla väärin?
Sitä paitsi pohdintojen syvällinen viisaus puhuu kyllä puolestaan.
Omasta mielestäni kirjan tulisi kuulua peruskoulun uskonnon opetukseen ja
toivoisin, että sen lukisi mahdollisimman moni. Vaikka kirja on
helppolukuinen ja Chopra avaa pohdintojaan hyvin, se ei missään nimessä ole
kovin kevyttä luettavaa. Parhaiten se soveltuu luettavaksi hieman kerrallaan
ja siten siitä saakin parhaimman annin: eri opetuksia ja harjoituksia voi
pohdiskella rauhassa, kokeilla ja soveltaa elämäänsä ennen kuin hyppää
seuraavaan.

Anna Kauppila

Aloitussivulle