|
Enkelit vastaavat
Diane Cooper
Suom. Päivi Piiroinen
266 sivua
Kustannus Oy Taivaankaari
Olen lukenut ja arvostellut monta Diane Cooperin kirjaa. Tämä uusin on
odotettu ja tarpeellinen selonteko kysymyksistä, joihin on annettu
kerrassaan perusteelliset selitykset. On uskontokunta mikä tahansa, maa
mikä tahansa, niin tämä kansoja ja kosmosta syleilevä kirja antaa kaikille
uutta toivoa. Ennen toivoa on lukijalle tietenkin syntynyt oivaltavia ja
hämmentäviä tilanteita, kun on joutunut menemään syvälle itsestään.
Puhutaan paljon kuuluisasta itsensä etsimisestä, nyt tähän on oikeat eväät
tämän kirjan myötä. Hän, joka on kuvitellut jättäneensä maallisen
koululaitoksen taakseen moninaisine läksyineen joutuu hyväksymään sen,
että oppimisesta emme pääse irti koskaan. Suhtaudumme koulutustiehemme nyt
kuitenkin eri tavoin. Vaikka sanotaan, että ahneella on ikävä loppu, ei se
taida päteä tähän kirjaan. Kun todella olemme oivaltaneet, ja osaamme
käyttää oivalluksia myös hyväksemme, uteliaisuus ja ymmärrys kasvavat. Me
haluamme ymmärtää ja oppia. Vapaaehtoisuudella on puolensa – ja tietenkin
niillä ennen syntymäämme tekemillämme sielusopimuksista.
Enkelit ovat todella astumassa esiin. Joka puolella käy ilmi, miten
ihmiset janoavat ja uskaltavat puhua luonnon elementaaleista, mutta
enkelit ovat aina olleet ytimessä. Heihin uskotaan, vaikkei heitä
näkisikään. Heidät tunnetaan lähellämme, vaikkemme näkisikään. Jotkut
näkevät ja kokevat syvää yhteyttä – tämä johtunee siitä, miten avautunut
sydämemme on. Jokaisella on kuitenkin oma sielutasonsa ja
suojelusenkelinsä, joka vain odottaa, milloin huomaamme pyytää apua.
Saamme todella vastauksia kysymyksiimme ja innostumme. Enkeleistä
kerrotaan tyhjentävästi ennen muuta selontekoa. Keitä enkelit ovat, onko
heillä vapaa tahto, ovatko he miehiä vai naisia, mikä heidän
tarkoituksensa on, miksi kaikkialla puhutaan nyt enkeleistä, onko
maapallolla nyt enemmän enkeleitä kuin aiemmin ja jos on, niin miksi, jos
enkelit kerran ovat rakkauden olentoja, mikseivät he aina pelasta ihmisiä
kuolemalta, onko enkelipilvissä enkeleitä, ovatko polkujen muotoiset
pilvet enkeleiden portaikkoja, onko sama suojelusenkeli kanssani koko
elämäni, mitä suojelusenkeli tekee, pitääkö pyytää apua ja kiittää
saadusta avusta, miten suojelusenkeli voi auttaa minua, auttaako se, että
kerron enkeleille mikä on pielessä, voiko suojelusenkeli tuoda minulle
rakkautta tai pelastaa minut fyysisesti, entä jos en kuuntele
suojelusenkeliäni, suuttuvatko enkelit suojateilleen, onko kaikilla vain
yksi suojelusenkeli, onko ympärillämme muitakin enkeleitä, mistä enkelit
tulevat, ovatko enkelit eläneet ihmisinä – tässä varmasti kiintoisa
esimerkkiotos lukemattomista kysymyksistä. Takaan, että jokainen haluaa
epätoivoisesti saada vastauksen. Jokainen vastaus ohjaa kysyjää eteenpäin
ja sydämeen tulvii uskoa ja rakkautta.
Seuraavaksi kysytään arkkienkeleistä, henkioppaista ja auttajista ja
pimeyden enkelit ovat oma tärkeä lukunsa. Cooper on kirjoittanut
Atlantiksesta tyhjentävästi, nyt tätäkin tietoa tuodaan kirjassa – aina
löytyy kuitenkin uutta ja unohtunutta. Kristallikallot kiinnostavat, niitä
on kaikkiaan kaksitoista, yksi on löydetty. Muut löytyvät aikanaan. On
olemassa Egyptissä työstettyjä kalloja, mutta niissä ei ole
atlantislaiskalloille tyypillistä tietojen puhtautta. Atlantiksen kallot
löydetään, mutta hengen ajassa mitattuna. Kun olemme tietoon valmiita,
kaikki aukenee.
Vuosi 2012 väreilee jo ilmassa. Tästä vuodesta onkin kirjassa todella
mielenkiintoisia asioita, niin myös energiasta. Karma herättää lukuisia
kysymyksiä ja niihin annetaan perinpohjaista vastausta. Elämäntehtävämme
aiheuttaa uteliaisuutta, samaten luonto, uskonnot ja henkisyys. Sielu ja
henki, astraalimatkat ja maadoitus kilvoittelevat huomiostamme. Avaruus
avaa hengästyttäviä näköaloja, samaten henkiset asiat: aurat ja chakrat,
valaistuminen ja ylösnousemus, mestarit ja gurut sekä yleiset asiat. On
lohduttavaa tietää, että satuihin on kätketty muistoja ja vastauksia.
Ylivoiomaisin voittaja lienee yksisarvinen, joka väräjöittää sieluamme.
Kun saa lukea, että sarvi on oikeastaan valopylväs, joka tulee
yksisarvisen kolmannesta silmästä, maailma aukeaa taas edelleen.
Sosiaaliset kysymykset herättävät aina tunteita. Alkoholi, huumeet ja
riippuvuudet tuodaan esiin, niin myös lasten tapaukset ja tehtävämme
vanhempina ja aikuisina. Hedelmöityksestä syntymään käyvä tie on
mielenkiintoinen ja monitahoinen. Teini-ikäset ovat aina tulilinjalla. Nyt
kerrotaan indigo-, kristalli- ja sateenkaarilapsista ja lukija oppinee
malttamaan ja arvostamaan erilaisuuden mahdollisuuksista. Kuolema ja
kuoleminen kiinnostavat aina. Millainen on kooma, kuoleman prosessi
vauvojen ja lasten suhteen, entä kuolemisen aika ja ajankohta. Murha,
eutanasia ja itsemurha syventävät ymmärrystä. Siirtyminen toiselle
puolelle ja hautajaiset toivat ainakin minulle uutta tietoa, ja muistelen
ystävääni, joka osallistui ystävänsä hautajaisiin. Kun hautajaisväki meni
avonaisen haudan luo ja pappi siunasi vainajaa, ystäväni jäi istumaan
suuren puun varjoon helteisenä päivänä. Kenet hän näkikään? Haudattava oli
iloisessa miesseurassa (kaikki vainajia samasta kylästä) hohtavassa
kesämekossaan ja nauroi sydämellisesti samaa naikaan kun haudan äärellä
veisattiin ja itkettiin. Ystäväni hakeutui surutalon äärimmäiseen soppeen
kahvikuppinsa kanssa ihmettelemään elämän ja kuoleman asioita. Eikä hän
voinut tuona hetkenä kellekään kertoa tapauksesta ja nykyisinkin vain
valituille kuulijoille. Mutta kenties kertominen olisikin edesauttanut
suruväkeä? Mikä saa suumme suppuun juuri silloin, kun pitäisi uskaltaa.
No, vuodet ovat vierineet ja erilainen suhtautuminen henkimaailmaankin on
alkamassa.
Perheosio kiinnosti minua eritoten, puhutaanhan siinä vanhemmista ja
adoptiosta. Minut adoptoitiin ollessani 7 kk vanha, ja v.1944
suhtauduttiin adoptioon hyökkäävästikin ja ns. suku ei ollut liiemmin
kiinnostunut. Jostain syystä en alun alkaenkaan ollut kiinnostunut
oikeista vanhemmista. Sama on säilynyt nykyiseen ikääni asti (64).Kuumana
perunana olo oli paikoin ahdistavaa, mutta se oli sielusopimus, johon
suhtauduin vauvasta jo ilman kiihkoa.
Terveys kiinnostaa aina, samoin allopaattinen ja luonnon lääketiede, joka
on alkanut nostaa päätään jo myötämielisemmin. Syöpä ja Alzheimerin tauti
saa uudet ulottuvuudet ja tieto auttaa varmasti omaishoitajia ja muitakin.
Ruoan muuntelun vaikutukset ja mikä muu kuin vehnä ja geenimuuntelu
päästävät lukijan erikoiseen kauhukammioon. Olemme vaarassa.
Avioliitto on varma tunteiden nostattaja myös, samaten saastuminen ja
roskaaminen, ihmissuhteet. Kuninkaallisten kohdalla käsiteltiin mm.
Elisabeth II, prinsessa Dianaa, Camillaa ja prinssi Charlesia, joka muuten
on elänyt muilla planeetoilla, mutta Camilla ja Charles ovat olleet jo
pitkään yhdessä, ei vain täällä maapallollamme.
Seksi ja seksuaalisuus selventää monelle ikitärkeitä asioita. Enkelit
peräänkuuluttavat vain rakastamisen olevan tärkeätä, ei sitä, onko joku
aviossa vai ei, onko joku homo vai lesbo. Lukijoilla on paljon oppimista,
jos nämä asiat tulevat ensi kertaa käsittelyyn. Pornostakin puhutaan, ja
tätä kannattaa kyllä miettiä tosissaan – yhteiskuntamme on ajautumassa
suuntiin, joka ei ole hyväksi. Luomme kiivaasti karmaa oivaltamatta sitä.
Yhteiskunta, sielun ikä, hallinto, sota. Väkivalta ja terrorismi – kirja
olisi hyvä esitellä kaikkialla, uteliaisuus ajaa asiansa. Jos ihminen
järjestää aikaa itsellensä, hän huomaa aukaisseensa aarrekammion oven.
Tämän jälkeen on vuorossa kissan nostaminen pöydälle kunkin omassa
aivokopassa. Siellä riittää tuuletettavaa.
Oliko Jeesus naimisissa, oliko hänellä lapsia? Kysymys on ollut usein
esillä, aiheesta on ollut mm. Jim-kanavalla, ja monta kirjaakin käsittelee
aihetta.
Runsaus, rikkaus ja köyhyys antaa eväitä lukijalle ja aukaisee silmiä.
Eläimet herättävät suuria tunteita myös. Jo Atlantis-kirjassaan Cooper
selvitteli eläinten alkuperää ja tehtävää, lista on tässäkin kirjassa.
Mitä on luojakumppanuus? Entä miksi on katastrofeja, miksi tapahtuu niin
ihmeellisiä asioita, valinnat ja sielusopimukset selvittävät paljon.
Mikään ei ole Jumalankaan syytä. Kirjassa tuodaan ihmeellisiä sattumia
Aasian tsunamista, missä pakoon lähteneet norsut menivät auttamaan ja
keräämään myrskyn jäljiltä lapsia ja kuolleita ja alkoivat sen jälkeen
oma-aloitteisesti kerätä romuja. Lehdissä lukikin muutamia yksityiskohtia,
muttei mitään lapsiuhreista, kylläkin sen, että moni pelastui seurattuaan
norsuja mäenkukkulalle.
Unet ovat ikuisia ja perinteisiä. Jostain syystä uniin halutaan uskoa
enemmän kuin Jumalaan. Mikä on unien viesti, mitä selvänäköiset unet,
niiden vitsit ja vertauskuvat. Tässä yhteydessä kerron oman luurankouneni.
”Koputa aina oveen jos menet kylään, selosti äitini aikanaan”. Niinpä
unessa pakenin minua hakevaa luurankoa komeroon ja suljin oven.
Tottelevaisena ja kohteliaana oli minun tietenkin avattava se ovi.
Luuranko seisoi minua vastapäätä ja kysyi, että leikittäisiinkö kotia!
Olin 10 ikäinen tuolloin. Monella on ollut toistuvia unia ja henkisiä
unia, ja viimeisiin sanoihinkin tuodaan tietoa.
Kirjasta löytyy tärkeitä harjoituksia ja rukouksia, jos ei luota itseensä.
Itse tuumin, että omat rukoukset ovat myös voimallisia.
Elämämme on muuttumassa, kun laskemme enkelit elämäämme ja mietimme
muutenkin käyttäytymistämme ja ajatuksiamme, jotka joko luovat
negatiivista tai positiivista elämäämme. On koetettava ajatella hyvää
lähimmäisistämme, löydettävä kiittäviä asenteita. Oma maailmamme muuttuu.
Luomme kaikkea omien ajatustemme myötä ja olemme tekemässä karmaa tai
saamassa upean tulevaisuuden ja maailman, kun vain maltamme opetella
ajattelemaan toisin. Rikkaaksi voi tulla monin tavoin, voimme pelastaa
luontoa monin tavoin. Rakastaminen ei olekaan helppoa, me vain luulemme
niin. Kun ajattelemme ennen puhumista, olemme jumalia. Ja enkelit ovat
aina apunamme.
Tuula Pelttari
|