Ultran DVD-arvostelu

James E. Twyman

Mooseksen Koodi - The Moses Code

Ohjaus Drew Heriot
Pääosissa: Neale Donald Walsch, Debbie Ford, Iyanla Vanzant, Cheryl Richardson, ym.
Suomenkieliset tekstit (lisämateriaalit englanniksi)
58 min

James Twyman on tuottanut Mooses-koodi kirjan pohjalta elokuvan, jossa yhdistyvät Mooses-koodin voima ja Secret kirjan salaisuudet. Lopputulos on mielenkiintoinen. Itse James Twyman ei suuria esittelyjä kaipaa, sillä hän on tehnyt itsensä tunnetuksi YK:ta myöten arvostettuna rauhanlähettiläänä, trubaduurina sekä laulujen ja elokuvien tekijä. Monet suomalaiset muistavat Twymanin myös Indigo -elokuvasta, jonka maailman ensi-illassa allekirjoittanutkin istui Sipilän kartanossa Leppäkoskella 25.1.2005.

Mooses-koodi elokuvan esiintyjälistalla on tunnettuja nimiä, kuten kirjailija Neale Donald Walsch, joka tuli kuuluisaksi Keskusteluja Jumalan kanssa -kirjasarjallaan, geologi ja kirjailija Gregg Braden, joka kertoo kirjassaan the Divine Matrix, kuinka kaikki mihin olemme uskoneet on muuttumassa ja Sonia Choquette’n oppaiden avulla voi pitää unelmistaan kiinni ja päästä peloistaan irti. Nähtäväksi jää, onko ihmiskunta valmis vastaanottamaan kaiken tämän ikivanhan viisauden, mitä elokuvassa kerrotaan? Toisaalta voidaan kysyä, onko ihmiskunnalla muita vaihtoehtoehtoja edessään? Entäpä, jos elämä ei salli meidän jäädä alle oman tasomme!

Elokuva kertoo, kuinka 3500 vuotta sitten Jumala paljastaa nimensä ensimmäisen kerran ihmiskunnalle. Jumala ilmaisee nimensä Moosekselle Horebin vuorella. Jumala puhuu: ”Minä olen jokainen ihminen, jokainen olento, jokainen kukka – kaikki mitä on.” Jumala kertoo ihmiselle tiedoksi, että hän on kaikkiallinen voimakenttä, joka loi ihmisen omaksi kuvakseen. Hän on läsnä kaikkialla ja näin ollen vastakohta ihmiselle, joka etsii läsnäoloaan omasta sisimmästään. Ensimmäisen kerran ihmiskunnan historiassa Jumala paljastaa nimensä: ”MINÄ OLEN se, joka MINÄ OLEN”, mutta nimen voima ymmärrettiin väärin, ja vain Mooses käytti tätä voimaa tehdessään viisi ihmettä, joiden avulla hän johdatti heprealaiset pois Egyptin orjuudesta. Tämän jälkeen Jumalan nimen lausuminen kiellettiin kuolemanrangaistuksen uhalla ja niin koodi unohdettiin 3500 vuodeksi. Oliko koodin unohtaminen syy siihen, että heprealaiset elivät neljäkymmentä vuotta erämaassa, eikä Mooses koskaan päässyt perille?

Meillä on nyt kaikki mahdollisuudet oppia käyttämään koodia ja ottaessamme koodin käyttöömme, sen voima tulee muuttamaan elämämme. Koodi itsessään ei muuta ihmistä, vaan sitä ennen on oivallettava ja sisäistettävä asioita, joita ei aikaisemmin oltu ymmärretty. Vaikuttaa siltä, että aineellinen hyvä on tehnyt ihmisistä itsekkäitä ja egon ohjauksessa meistä on tullut tönijöitä ja kiilaajia mammonan perässä juostessamme. Meitä kehotetaan palvelemaan, sillä palveleminen on antamista. Tämä on jumalallinen laki. Meidän tulisi palvella rakkaudella ja lakata heijastamasta negatiivisia tunteitamme ympäristöömme. Pelkkä antaminenkaan ei riitä, vaan meidän tulisi opetella myös vastaanottamaan, mikä monelle on vielä vaikeampaa kuin antaminen. Meidän tulisi muuttaa heikkoutemme voimaksi ja kun opimme vastaanottamaan rakkautta sisällemme, alamme tuntemaan, että olemme yhtä Jumalan kanssa – olemme Jumalan ilmentymiä. Mitä tahansa annamme muille, kehomme tekee sen ensin meille? Kun pidämme huolta toisistamme, aivomme tuntevat sen ensin. Mitä enemmän annamme, sitä enemmän saamme itse ja kun uskallamme luoda uutta, silloin jäljittelemme Jumalaa!

Mooseksen elämäntehtävä oli johdattaa kansa luvattuun maahan. Hän menee Horebin vuorelle ja kohtaa palavan pensaan yliaistillisessa tilassa. Pensas ei pala, koska Henki ei ole materialistisesta maailmasta. Mooses kysyy Jumalan nimeä, johon Jumala vastaa: ”MINÄ OLEN se, joka MINÄ OLEN.” Jumala siis ilmaisee nimensä Moosekselle ja Mooses, joka oli vaatimaton ihminen, antoi tilaa Jumalalle, sillä Jumala ei kutsu päteviä ihmisiä – vaan hän pätevöittää kutsumansa. Mooses ei asettunut egoaan vastaan, vaikka epäili kykyjään, sillä hän tiesi tehtävänsä. Jumala tiesi, että Mooseksella oli puhevika, mutta se ei ollut mikään este, sillä Mooses oli nöyrä mies, eikä estänyt jumalallisen voiman etenemistä itsessään. Voiman kasvaessa hänessä hän pystyi pitämään kurissa eripuraisen kansan, joka kiisteli kaikista asioista. Jumalalla on siis huumoria, sillä voimme vain kuvitella, kuinka änkyttävä Mooses sai kansansa kuuntelemaan itseään, selittäessään Jumalan nimeä. Mutta Jumala tiesi, että vioistaan huolimatta Mooseksen ydin identiteetti oli Jumalasta ja Mooses osasi käyttää tätä Jumalan voimaa.

Monet ihmiset eivät tunne itseään, eivätkä tiedä keitä he ovat. He ovat sisäisesti köyhiä, vaikka ovat aineellisesti rikkaita. Vasta sitten kun ihmisen elämä on turvattua, hän haluaa antaa elämänsä Jumalalle, joka kutsuu hiljaisuudessa. Kun hiljainen ydinääni puhuu meissä, alamme palvelemaan perhettämme ja ystäviämme - haluamme olla Jumalan hengen läsnäolossa. Kun olemme oikeilla jäljillä, tunnemme sen olotilassamme, sillä Jumalan läsnäolo täyttää kaiken. Jumalan valtakunta on rakkautta, iloa ja mielenrauhaa. Kun lähestymme Jumalan valtakuntaa, se näkyy meidän elämässämme monella tavalla. Meillä kaikilla on tehtävä ja kun otamme tehtävän vastaan, ei meidän tarvitse olla valmiita, sillä me tulemme muuttumaan otettuamme kutsun vastaan. Jumala käyttää usein vajavaisia ihmisiä, sillä he eivät estä energian etenemistä jumalaiseen tarkoitukseen. Alettuamme etsiä kasvua itsessämme, kohtaamme lopulta ykseyden Jumalan kanssa ja juuri silloin Jumala saattaa käyttää meitä pelastaessaan jonkun toisen ihmisen.

Alettuamme käyttämään Mooses-koodia on tietoinen hengitys siinä tärkeää. Tärkeää on myös se, että pystymme sitä ennen toistamaan itsellemme: ”MINÄ OLEN pyhä, MINÄ OLEN rakkaus, MINÄ OLEN maailmankaikkeuden luova voima” kaikilla positiivisilla laatusanoilla. Toistamalla koodia vahvistamme energiaa ja heijastamme ympäristöön toiveemme, jotka ovat energiaa ja aito energia on mannaa sielullemme. Ja manna on merkki Jumalan läsnäolosta. Näin tunnustamme jumaluuden ykseyden itsessämme ja sallimme Jumalan läsnäolon täyttää kaiken. Meidän identiteetistämme tulee jumalaisen Hengen ilmestymä ja alamme ymmärtämään, että Jumalan valtakunta on vailla ehtoja. Meidän tulee opetella rakastamaan ilman ehtoja – siitä kaikki lähtee!

Yksi elokuvan mielenkiintoinen kohta oli Mikki Willis niminen henkilö, joka kertoo, kuinka hän auttaessaan palomiehiä World Trade Center’in romahtaessa, tunsi elämänsä olevan täynnä kaaosta. Materiaalinen maailma haihtui roskaksi raivauskoneiden murskatessa kadulla olleita huippukalliita autoja raivatessaan tietä pelastusväkeä varten. Mikki Willis näki valtavan valonheittimen valossa ohi kiitävät ihmiset kuin henkien kulkueena kadulla ja hän ajatteli, että jos tekisimme työtä yhdessä, olisimme yhtä kaikkien näiden olentojen kanssa. Tämä kokemus muutti hänen elämänsä täysin. Hän on pyhittänyt elämänsä tapahtuman jälkeen yhteisyyden tavoitteluun, sillä hän ymmärsi, että halu ja kyky palvella tekee ihmisestä suuren.

Toinen elokuvan herkkä kohta oli täysi-ikäisyysjuhlaa viettävä nuori juutalaispoika, joka osoitti toiminnallaan, että hänen antamisen halunsa oli ylittänyt viisaudentason, joka monelta materialistilta on jäänyt huomaamatta. Poika oli halukas lahjoittamaan kaikki rahansa ja viidensadan ihmisen lahjoittamat rahat ugandalaisen koulun rakentamiseen. Riemu afrikkalaisten lasten silmissä oli käsin kosketeltavaa, kun amerikkalainen lapsi auttoi ugandalaislapsia saamaan oman koulun, joka mahdollistaa heille paremman tulevaisuuden.

Elokuvan tunteikkain kohta oli James Twymanin koskettava kertomus murheen ja vihan tunteesta hänen vaimonsa Lindan murha jälkeen. Twyman kertoo kuinka viha, jota hän tunsi kahta murhamiestä kohtaan, muuttui myötätunnoksi Lindan kuvan ilmestyessä hänen matkapuhelimensa näyttöön, vaikka virta oli loppunut ja hän tunsi Lindan läsnäolon voimakkaana. Twyman kirjoitti laulun Lindan muistoksi. Laulun sanoista kuultaa ykseys Twymanin, Lindan ja Jumalan väillä: ”Jos alan unohtua sinulta, kutsu minua, niin sieluni vastaa, löydät minut, omasta sisältäsi.”

Jotenkin irrallaan asiasta koin elokuvassa kohdan, jossa entisen presidentin Georg W. Bushin kerrottiin saaneen paljon kehitystä aikaan yhtenäistämällä rauhanliikkeen, joka oli ollut hajallaan kuusikymmentä vuotta. Mitä hyvää siitä oli seurannut, jäi epäselväksi ainakin allekirjoittaneelle. Twyman on muissakin yhteyksissä halunnut puolustaa paljon parjattua presidenttiä.

Kaikki ihmiset haluavat rauhaa. Koodin unohtamisen jälkeen Israel on ollut kaaoksessa ja miljoonat ihmiset ovat päässeet hengestään. Meillä kaikilla on tehtävä. Meidän tehtävä on saada rauha aikaan maailmaan. Elokuva loppuu rauhan rukoukseen tuhansien ihmisten rakentaessa ihmisketjun Jerusalemin muurin ympärille rukoillen Mooses-koodia käyttäen: ”MINÄ OLEN Jerusalemin rauha” ja rukoilijat tunsivat, että Jerusalemin rauha oli heissä. Rukoukseen vastattiin, sillä ihmisketjun rukouksen voima oli vähentänyt 30 % joukkorikollisuutta Jerusalemissa rukouksen jälkeen. Nähtäväksi jää pääsikö Mooses perille 3500 vuoden päästä?

Riitta Ollila

Aloitussivulle