Ultran kirja-arvostelu


 

Kaikki pystyvät siihen!

 

Paulo Coelho, Alkemisti. Bazar Kustannus Oy 2002. 185 s.

  

Brasilialainen Paulo Coelho on nopeasti kohonnut yhdeksi maailman rakastetuimmista kirjailijoista, eikä ihme. Hänen tähän mennessä suomennettu tuotantonsa on herkkyydessään perin juurin inhimillistä ja koskettelee niitä syviä tuntoja, joita emme aina esille tuo edes itsellemme. Vuonna 1947 syntynyt Coelho on ikivanhaan tradition ketjuun liittyvä mystisen tarinan kertoja, mutta silti hän kirjoittaa tämänpäivän ihmiselle. Hänen kirjansa ovat äärimmäisen tarpeellisia juuri nyt.
 

Alkemisti (joka on ilmestynyt myös 1995 nimellä Santiagon unelmat) on sadunomainen kertomus andalusialaisen paimenen, Santiagon, matkasta etsimään unessa näkemäänsä aarretta. Alusta asti on selvää, että etsintä on ennen muuta oman itsen ja sisimmän luotaamista - ja löytämistä. Kirjan tarina ja tunnelma tuo mieleen puoli vuosisataa sitten ilmestyneen maailmankuulun Antoine de Saint Exupéryn kirjoittaman Pikku Prinssin, joka saapui tähdeltään hetkeksi maailmaamme. Alkemisti opettaa tyynissä mietteissään, että kulta löytyy sydämen kammioista ja että rakkaus on se voima joka muuttaa ja jalostaa Maailman Sielua. Kun pyrimme paremmiksi, myös kaikki ympärillämme muuttuu paremmaksi.

Seuraavaksi Coelholta suomennettiin teos Istuin Piedrajoen rannalla ja itkin (1997 ja 2002), rakkautta, uskaltamista ja siihen liittyvää sisäistä kamppailua kuvaava tarina, ja sen jälkeen Paholainen ja neiti Prym (2002), joka kuvaa dramaattisesti ihmissielussa käytävää taistelua valon ja pimeyden välillä kun tuskaisan menneisyyden haamut ahdistavat. Coelho koskettaa herkin sormin salatuimpien tunteidemme kieliä ja kuin huomaamatta virittää soittimemme niin, että tunnemme riitasointujen häviävän sisältämme. Hänen kirjansa ovat tervehdyttävän syvällisiä, ne kasvattavat sielua ja valavat uskoa unelmien toteutumiseen. Ne auttavat hallitsemaan pelkoa, joka estää meitä elämästä aidosti.

Paulo Coelhon kirjat on suomentanut Sanna Pernu, jonka tunnen hienolla tavalla tavoittaneen kirjoittajan luomat tunnelmat. Pernu on saanut teosten kieleen hämmästyttävän selkeyden ottaen huomioon että ne usein käsittelevät unenomaisia sisäisiä maailmoita. On nautinnollista lukea modernia kieltä, jonka perspektiivi kuitenkin on ikiaikainen ja tematiikka kattaa koko ihmissielun syvyyksistä korkeuksiin.

Heikki Juutilainen

 

 


Aloitussivulle