Ultran kirja-arvostelu

Kaikki pystyvät siihen!

Paulo Coelho, Alkemisti. Bazar Kustannus Oy 2002. 185 s.

Paulo Coelho, Valon Soturin käsikirja. Bazar Kustannus Oy 2003. 150 s.

Brasilialainen Paulo Coelho on nopeasti kohonnut yhdeksi maailman rakastetuimmista kirjailijoista, eikä ihme. Hänen tähän mennessä suomennettu tuotantonsa on herkkyydessään perin juurin inhimillistä ja koskettelee niitä syviä tuntoja, joita emme aina esille tuo edes itsellemme. Vuonna 1947 syntynyt Coelho on ikivanhaan tradition ketjuun liittyvä mystisen tarinan kertoja, mutta silti hän kirjoittaa tämänpäivän ihmiselle. Hänen kirjansa ovat äärimmäisen tarpeellisia juuri nyt.
 

Alkemisti (joka on ilmestynyt myös 1995 nimellä Santiagon unelmat) on sadunomainen kertomus andalusialaisen paimenen, Santiagon, matkasta etsimään unessa näkemäänsä aarretta. Alusta asti on selvää, että etsintä on ennen muuta oman itsen ja sisimmän luotaamista - ja löytämistä. Kirjan tarina ja tunnelma tuo mieleen puoli vuosisataa sitten ilmestyneen maailmankuulun Antoine de Saint Exupéryn kirjoittaman Pikku Prinssin, joka saapui tähdeltään hetkeksi maailmaamme. Alkemisti opettaa tyynissä mietteissään, että kulta löytyy sydämen kammioista ja että rakkaus on se voima joka muuttaa ja jalostaa Maailman Sielua. Kun pyrimme paremmiksi, myös kaikki ympärillämme muuttuu paremmaksi.

Seuraavaksi Coelholta suomennettiin teos Istuin Piedrajoen rannalla ja itkin (1997 ja 2002), rakkautta, uskaltamista ja siihen liittyvää sisäistä kamppailua kuvaava tarina, ja sen jälkeen Paholainen ja neiti Prym (2002), joka kuvaa dramaattisesti ihmissielussa käytävää taistelua valon ja pimeyden välillä kun tuskaisan menneisyyden haamut ahdistavat. Coelho koskettaa herkin sormin salatuimpien tunteidemme kieliä ja kuin huomaamatta virittää soittimemme niin, että tunnemme riitasointujen häviävän sisältämme. Hänen kirjansa ovat tervehdyttävän syvällisiä, ne kasvattavat sielua ja valavat uskoa unelmien toteutumiseen. Ne auttavat hallitsemaan pelkoa, joka estää meitä elämästä aidosti.

Paulo Coelhon kirjat on suomentanut Sanna Pernu, jonka tunnen hienolla tavalla tavoittaneen kirjoittajan luomat tunnelmat. Pernu on saanut teosten kieleen hämmästyttävän selkeyden ottaen huomioon että ne usein käsittelevät unenomaisia sisäisiä maailmoita. On nautinnollista lukea modernia kieltä, jonka perspektiivi kuitenkin on ikiaikainen ja tematiikka kattaa koko ihmissielun syvyyksistä korkeuksiin.

Valon Soturin käsikirja poikkeaa rakenteeltaan aiemmista romaanimuotoisista ja perushengeltään myyttisistä tarinoista. Käsikirja on eräänlainen elämäntaidon opas, joka luo siltoja Coelhon latinalais-amerikkalaisesta perinteestä myös itämaisen filosofian suuntaan. Siinä on viittauksia muun muassa vuosituhantisiin I Chingin ja Sun Tzun opetuksiin sekä tänä päivänä länsimaissakin harrastettaviin miekkailuun ja muihin taistelulajeihin liittyviin filosofioihin.

Valon Soturin sanat ilmestyivät alkujaan viime vuosikymmenellä erään brasilialaisen lehden kolumneina. Käsikirjan sotisovan alta löytyy mieltä vahvistavaa opastusta elämän tien kulkijalle. Lyhyet kappaleet kiteyttävät ajatuksia ja tunnelmia, joita usein kertaamme mielessämme. "Valon Soturi tunnistaa Tien sillä hetkellä kun oppii kävelemään. Jokainen kivi ja jokainen tienmutka toivottaa hänet tervetulleeksi. Hän samastuu vuoriin ja puroihin, näkee palasen sieluaan kasveissa, eläimissä ja niittyjen linnuissa." Soturi opettaa, että maailma on kotimme, kaikkeus on kotimme, olemme osa kaikkea ja kaikki on meissä.

Coelho viitoittaa tietä ja herättää pohdiskelua aina positiivisesti, eteenpäin johtavasti ja niin että löydämme vastaukset omasta itsestämme. "Soturin tehtävänä ei ole arvostella toisen ihmisen unelmia, eikä hän tuhlaa aikaansa arvostelemalla toisten päätöksiä. Uskoakseen omaan tiehensä hänen ei tarvitse todistaa, että toisen tie on väärä."

Nykypäivän ristiriitojen täyttämässä maailmassa sisimpänsä ääntä kuunteleva kulkija tarvitsee suurta mielen lujuutta uskoakseen tiehensä, joten hänen kutsumisensa Soturiksi ei ole väkivallan lietsomista vaan luo selkeän mielikuvan siitä horjumattomuudesta, jota tarvitsemme mielenrauhamme säilyttämiseksi. "Mietiskellessään Soturi ei ole Soturi vaan Maailman Sielun kipinä. - - - Valon Soturi tietää, että hänen sydämensä hiljaisuudessa on järjestys joka ohjaa häntä." Coelho vahvistaa tunnetta, että minäkin pystyn siihen!

Heikki Juutilainen

Aloitussivulle