![]() |
Ultran CD-arvostelu
Tony O’Connor Alkuper. painos tehty 1990 25 e
Ties kuinka mones painos suositusta Connorin Mariner-levystä on nyt käsissäni. Olin lähdössä jalkapallo-treeneihin ja päätin kuunnella levyä kokeilumielessä, auttaisiko se rentoutumaan ylikierroksilla käyvää mieltäni. Ja yllätys yllätys! Se kyllä sai oloni rentoutuneeksi. Otin hyvän asennon sohvalla ja keskityin tavallista paremmin musiikin kuunteluun. Huomasin, että levy naulitsee kuuntelemaan ja mieli jää ikään kuin odottamaan millä lailla kappale jatkuu. Tempo levyllä on aika hidas, niin kuin voisi rentoutuslevystä kuvitellakin, ja osaltaan myös se auttaa keskittymään ja rentoutumaan. Mielestäni keskittyminen on tärkeä osa rentoutumista. Sehän on selvää, että jos et pysty keskittymään siihen hetkeen missä olet ja esimerkiksi ympäristö äänineen häiritsee keskittymistäsi, et myöskään pysty rentoutumaan. Connor on kotoisin kengurujen ja didgeridoon maasta, Australiasta ja on siellä hyvin tunnettu instrumentaalisen musiikin tekijänä. Levyä hehkutetaan kansien perusteella - ja yli miljoona kopiota myyneenä - yhdeksi kaikkein suosituimmista rentoutusalbumeista maailmalla. Mitä sitten on instrumentaalinen musiikki? Sillä tarkoitetaan yleensä musiikkikappaletta, jossa ei ole sanoitusta tai laulua vaan kaikki musiikki tuotetaan soittimilla. Levyllä kuullaankin niin huiluja, lokkien naurua, kosketinsoitinta, kauniita melodioita ja meren ääniä. Marinerilla on yhteensä kuusi merellistä ja melodista kappaletta, vaihdellen kestoltaan hieman yli viidestä minuutista yli 12-minuuttisiksi. Jäin ehkä kaipaamaan hieman enemmän vaihtelua
joihinkin levyn kipaleisiin. Vaihtelu kun niissä on tehty hyvin pienillä
lisäyksillä. Toisaalta rentouttavaan musiikkiin sopii kun vaihtelua ei ole
liikaa. Tunnelmallisimpana pidin 4. kappaletta ”Ghost ships” (Aavelaivat).
Se välittää, nimeensä viitaten, jokseenkin aavemaisen ja ehkä hieman
surumielisen tunnelman. Kappale jakautuu myös ns. kahteen eri tyyliseen
osioonsa, jotka eroavat suuresti toisistaan. Osioita voisi jopa erehtyä
luulemaan eri kappaleiksi, niin paljon ne eroavat toisistaan.
Kokonaisuutena Mariner on miellyttävää, tasaista ja merihenkistä
musiikkia. Kimmo Kuningas
|
|
|